Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

7.2.2018

Ranskalaisia visiittejä

Auranmaalla asui 1800-luvulla paljon henkilöitä, jotka tulivat muualta, piipahtivat täällä hetken ja jatkoivat taas matkaansa. Eräs tällainen tapaus on värjärikisälli Carl Sylvester Westerholmin ja Euphemia Hellstedtin ranskalainen visiitti Kosken kappeliseurakunnan Partelan kylässä. Rymättylän Valtaisten kylässä 1825 syntynyt Carl Sylvester oli päätynyt 1850 Länsi-Uudenmaan Nummelle, Mäntsälän Åvikin vaatetehtaalle värjärikisälliksi. Samaan aikaan kylässä asui myös ”mademoiselle” Euphemia Hellstedt, jonka isä, kersantti Erik Hellstedt oli asunut perheineen Someron Terttilässä tyttärensä syntymän aikaan vuonna 1800. Avioparilla oli siis ikäeroa neljännesvuosisata.

Tästä johtuen ei heillä ollut yhteisiä lapsia. Kosken Partelaan he tulivat Turusta 1856 asuttuaan tätä ennen mm. Tammisaaressa. Sinne heidät oli luultavasti kutsunut värjäri Gustaf Weckström, joka oli aiemmin työskennellyt Åvikissa. Eikä asiaa tietenkään haitannut se tosiseikka, että Weckströmin vaimo Renata Hellstedt oli Euphemian pikkusisko. Tämä sanan suurimassa merkityksessä, sillä siskosten ikäero oli 17 vuotta.

Partelaan tullessaan Westerholm toi mukanaan virallisen muuttotodistuksen, joka sisälsi normaalien muodollisuuksien lisäksi maininnan vuoden 1851 episodista. Tammisaaressa värjärikisällimme sekaantui jonkinlaiseen tappeluun palveluspaikassaan. Tästä seurasi sakkoa neljä ruplaa ja 80 kopeekkaa. Tämän tiedon Kosken Tl kappalainen kirjasi asianmukaisesti myös rippikirjaan.  Partelassa asui samoihin aikoihin toinenkin hieman kauempaa tullut, nimittäin pitäjänräätäli Elias Lindroos Paraisilta.

Euphemia Hellstedt tai kuten hänen nimensä väliin kirjoitetaan, Eufemia kuoli elokuun alussa 1859. Seuraavana vuonna leski Carl Sylvester muutti Turkuun. Näiden kahden avioliiton motiivia on tietysti hauska pohtia. Oliko kyseessä puhtaasti rakkausliitto, vai saavuttiko kumpikin jotain taloudellista hyötyä yhteiselolla? Luultavasti kyse on ollut ainakin morsiamen puolelta myös jälkimmäisestä, sillä ilman vakituisia tuloja olevan vanhan piian kohtalo ei ollut aina kovin kaunis.
Merkillistä kyllä, vuodenvaihteessa 1860/1861 Carl Sylvester Westerholmin lisäksi Partelasta muutti toinenkin henkilö Turkuun. Kyseessä oli avioliiton satamaan purjehtinut Paavolan talon tytär, Vilhelmina Eufrosyne. Hänet vei vihille puuseppäkisälli Anders Adolf Nyman Turusta. Edellä mainittu pitäjänräätäli Elias Lindroos tuli asumaan ilmeisesti samaan mökkiin kuin missä Westerholm oli asunut. Hän viihtyi Partelassa yhdessä lietolaissyntyisen vaimonsa Liisa Kustaantyttären kanssa vain vuoden verran, sillä jo 1862 perhe muutti Turkuun. Mukana kulki Kaarinassa syntynyt poika Kustaa Adolf ja Kaarinasta Lindroosit olivat Partelaan tulleetkin.

Saman ajan muita käsityöläisiä Partelan kylässä olivat mm. seppäoppilas Samuel Ahlgren Tammelasta sekä seppä Antti Heikinpoika Sundström samoin Tammelasta. Ensin mainittu kiiruhti 1870 Länsi-Uudenmaan Kirkkonummelle jättäen mökin Sundströmille, joka tuli samana vuonna Somerolta Partelaan. Hän viihtyi pidempään Koskella Tl työskennellen pitäjänseppänä viimeistään 1870-luvun puolivälin jälkeen.

25.1.2018

Helsingin kaupunginarkisto

Kävin tänään vierailulla Helsingin kaupunginarkistolla. Reissu oli hyvin antoisa. Tässä ihan ranskalaisilla viivoilla arkiston sisältöä;
Perustettu 1945
Kallion Virastotalo paikkana
Kaupungin kanslian alainen
Selvityksiä voidaan tehdä vain viranomaisille
Vanhin asiakirja 1569
Asiakirjasarjat alkavat varsinaisesti vasta vuodesta 1720
16000 hyllymetriä arkisto

Sukututkijalle;

Poliisilaitoksen osoiterekisteri
Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat
Oppilasmatrikkelit
Liitosalueiden asiakirjat
Olympialaiset
Henkirahojen kantokirjat 1750-1925

Tietoa voi hakea Sinetti-palvelun kautta

1.3 miljoonaa sivua digitoituna
5000 karttaa
15000 rakennuspiirustusta
Vain 1% materiaalisti on vasta digitoituna!

Kaupunginhallituksen mietinnöt vuosilta 1875-2004 julkiseksi keväällä
Kertomukset kaupungin kunnallishallinnosta 1875-1983

Family Search yhteistyön kautta arkistoon on saatu noin 500 000 sivua TIFF-tason digikuvia vuosilta 1720-1870. Näitä ovat mm.

Maistraatin pöytäkirjat
Helsingin merimieshuone 1764-1871
Huutokauppakamari 1707-1860
Kämnerioikeuden pöytäkirjat 1741-1868
Raastuvanoikeuden pöytäkirjat 1813-1860












Tappelusmies Samsten

Venäläinen sotilaskartta
Hörneforsin taistelusta
Pöytyän Lankkisten kylän sepälle, Juho Antinpojalle ja vaimo Valpuri Tuomaantyttärelle syntyi syyskuussa 1790 poika, jolle he antoivat nimen Mikko. Isä Juho mainitaan myöhempinä vuosina sukunimellä Samsten ja tätä samaa nimeä myös Mikko alkoi aikuisena käyttämään. Isä Juho kuoli vuoden 1800 paikkeilla. Mikko lähti 1806 rengiksi Kantolaan ja sieltä edelleen Haverin torpparin rengiksi.

Suomen Sodan 1808-1809 alkaessa Mikko Samsten värväytyi armeijaan. Ensimmäinen taistelu, johon Samsten joutui, käytiin Kaarinan Yli-Lemun kartanon mailla. Ruotsin armeijan vahvuus oli n oin 2800 miestä, joita vastaan Venäjä asetti reilut 3600 miestä. Kaksipäiväisen ankaran taistelun jälkeen ruotsalaisten joukoista oli kaatunut yksi upseeri ja 59 miehistöön kuulunutta. Haavoittuneita oli toista sataa. Taistelu tai kuten näitä tapahtumia 1800-luvun puolella nimitettiin, tappelus päättyi ruotsalaisten vetäytymiseen.  Mikko Samsten kuului luultavasti luutnantti von Vegesackin johtamiin vapaaehtoisiin tarkka-ampujiin. Sodan kuluessa Mikko taisteli Kaskisissa, Lapväärtin pitäjässä ja monessa muussa paikassa. Dramaattisimpia hetkiä Mikon elämässä saattoi olla Hörneforsin taistelu heinäkuussa 1809 nykyisen Ruotsin puolella. Venäjän armeija oli edennyt aikaisemmin Länsi-Pohjasta Uumajan suuntaan valloittaen kaupungin toukokuun lopulla.

Sodan loputtua lähti Samsten vielä kaueammaksi. Hän osallistui Saksassa Guterbockin ja Leipzigin taisteluihin. Viimeksi mainitussa tappeluksessa hän haavoittui ”ristiluitten” kohdalle. Saatuaan eron sotapalveluksesta vuonna 1813 Mikko Samsten palasi kotimaahan toimien Suomen tarkka-ampujapataljoonan sairashuoneen päällysmiehenä. Vihdoin 1833 sai Samsten ”Suomen sotamiesten huoneen” varoista vajaan seitsemän hopearuplan vuosittaisen eläkkeen 22 vuoden uskollisesta palveluksesta. Mikko Samsten onnistui siis sujuvasti siirtymään Ruotsin armeijasta Venäjän suuriruhtinaskunnan Suomen armeijaan. Huomattavasti korkeammalla tasolla sen teki Auranmaalla a mm. Tarvasjoen Juvan kartanossa syntynyt Kustaa Mauritz Armfelt.

Eron saatuaan asettui Mikko Yläneen Uudenkartanon Ristimäen torppaan. Vuonna 1825 hän meni naimisiin Magdaleena Henrikintyttären kanssa, joka oli sotilas Henrik Friskin lapsi Vesilahdelta, Pirkanmaalta. Yläneelle tuli myös Magdaleenan iäkäs äiti Kreetta Juhontytär.

Mikolla ja Madgaleenalla saivat Yläneellä kuusi lasta, Juho Mikon, Magdaleenan, Johannan, Kaarle Kustaan, Jeremiaan ja Tapanin. Mikko elätti perhettään räätälin työllä, mutta oli vanhemmiten hyvin sairaalloinen. Hän kuoli 1859. Leski Magdaleena asui Ristimäellä leskenä ja menehtyi vanhuuden heikkouteen syksyllä 1876. Lapsista pojat Kaarle Kustaa ja Tapani olivat jo 1850-luvun alkupuoliskolla muuttaneet Tammelaan. Jeremiaan tie vei ensin Uudenkartanon rengiksi ja sieltä 1849 isänsä syntymäpitäjään Pöytyälle.  Nuorukainen alkoi tienata omaa leipäänsä Knaapin talon renkinä ja vuotta myöhemmin Mustanojan Lallilla samoissa töissä.

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...