Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

29.12.2006

Helge Koivisto

Tunnistaako kukaan turkulaista Helge Koivistoa? Hän palveli Vähä-Heikkilän kasarmeilla vuonna 1930. Oheinen kuva on otettu tuolloin. Blogin tekijältä löytyy muitakin kuvia hänestä.




28.12.2006

Sukutieto 4/2006 ilmestynyt

Suomen Sukututkimusseuran jäsenetuna tuleva Sukutieto putkahti postilaatikkoon eilen. Kyseessä on erikoisnumero, jonka teemana on Vienan Karjala.

Lukuisten artikkelien avulla kirjoittavat tekevät tutuksi mm. alueen vanhauskoisuutta, Vienan Karjalaisten Liittoa, pakolaisten elämää 1940-luvun Suomessa ja Jaakko Stepanoffin uskomatonta lapsuutta.

Artikkeleita täydentävät hyvät lähdeluettelot ja nettilinkit.
Aluetta ennestään tuntematon saa lehden avulla hyvän opastuksen alueen erikoispiirteisiin. Suosittelen....


27.12.2006

Gerald Ford - Presidentti ilman vaaleja

Eilen kuollut Gerald Ford toimi Yhdysvaltojen Presidenttinä vuosina 1974-77 Richard Nixonin jouduttua eroamaan kesken kautensa ns. Watergate skandaalin takia.


Geraldin ristimänimi oli ollut Leslie Lynch King Jr, isänsä Leslien Lynch Kingin mukaan. Äidin nimi oli Dorothy Ayer Gardner. Leslie ja Dorothy oli vihitty 7.9.1912 Illinoisin Harvardissa. Vain pari viikkoa pojan syntymän jälkeen äiti otti eron ja vei pienokaisen mukanaan Oak Parkiin ja edelleen vanhempiensa luokse Michiganin Grand Rapidsiin. Joulukuussa 1913 pariskunta sai virallisen eron ja nelisen vuotta myöhemmin Dorothy meni naimisiin liikemies Gerald R. Fordin kanssa.

Leslie Junioria kutsuttin tästä lähtien Gerald R. Ford Junioriksi, vaikka virallinen nimenmuutos sai lainvoiman vasta 3.12.1935.

Sekä Leslie Lynch King Seniorin että Dorothy Ayer Gardnerin esivanhemmat olivat alunperin tulleet Yhdysvaltoihin Englannista 1600-ja 1700-luvuilla.

Tuoreimpia tietoja täkäläisistä Presidenttien esivanhemmista saat Gary Boyd Robertsin kirjasta "Ancestors of American Presidents" - Santa Clarita, CA: Carl Boyer, 1995

22.12.2006

Hyvää Joulua

Oikein mukavaa Joulua ja leppoisia hetkiä perheen parissa kaikille lukijoille!


Blogi päivittyy seuraavan kerran 26.12.2006!

21.12.2006

Tänään 112 vuotta sitten

Vuonna 1894, 12. päivänä joulukuuta syntyi Suomusjärven Laperlan kylän Vähäperheen talossa poika, joka sai kasteessa nimen Karl August. Isä Viktor oli talon rusthollarina ja äiti Karolina Eufrosyne oli syntynyt naapuritalo Ali-Jaakkolassa.

Karl August oli viisilapsisen perheen kuopus. Hänen isänsä esivanhemmat löytyvät tästä taulustosta.


Näkyvyyttä

Jatkossa osa kirjoituksistani saattaa olla englanninkielisiä!


Technorati Profile

20.12.2006

Paikkarin torppa

Elias Lönnotin kotina tunnetuksi tullut torppa sai nimekseen Paikkari vuosikymmeniä sen jälkeen, kun kansallinen suurmiehemme oli siellä syntynyt. Torppa sijaitsee kauniin mäen päällä, Valkjärven rannalla Sammatin Haarjärven kylässä. Eliaksen isä, räätäli Fredrik Lönnrot oli rakentanut torpan kylän yhteismaille vuoden 1800 paikkeilla.

Valtio osti torpan 1889 ja nykyään sen kolmessa huoneessa (tupa, eteinen ja kamari) sijaitsee museo. Monet esineet ovat Eliaksen omaa käsityötä.


Elina Anttila on julkaissut vuonna 2002 teoksen Paikkarin torpan opaskirja , joka kertoo yksityiskohtaisesti talon vaiheista.

Suomettaren artikkelissa Paikkarin ja sen suurta poikaa kuvaillaan seuraavasti;





Koko lehti löytyy Historiallisesta Sanomalehtiarkistosta, Suometar -lehden numeron 29 lisälehdiltä. Lehti ilmestyi 20.7.1852.

19.12.2006

Haapaniemen linna

Kiskon Kirkonkylästä pari kilometriä Aijalan suuntaan, Kirkkojärven rantamaisemissa sijaitsevat Haapaniemen kartanolinnan rauniot.

Kartanon varhaisin tunnettu omistaja oli yksi kaukaisista esi-isistäni Krister Frille, jonka isä Håkan oli Halikon kihlakunnan tuomarina ainakin 1410-luvulla. Suomeen
Frillet olivat tulleet Tanskanmaalta.

Kellarikerroksen rakentamisaikaa ei tarkalleen tiedetä, mutta fragmentteina säilynyt asuinkerros on peräisin 1500-luvun lopulta. Haapaniemi oli alunperin ollut enemmän puolustustarkoituksiin rakennettu linnake, mutta tuolloin siitä tuli porrastornillinen aatelislinna.



Isovihan jälkeen linna raunioitui ja omistajat muuttivat viereen rakennettuun uuteen kartanonrakennukseen, joka oli tehty puusta.


Haapaniemen rauniot peittyivät vähitelleen kasvillisuuteen ja vasta 1952 Museovirasto aloitti niiden restauroinnin. Asuinkerroksen kauniita takkarakenteita korjattiin ja yläkertaan johtavat portaat ovat havaittavissa. Jälleen kerran kohde on mitä mielenkiintoisin retkeilylle. Kellarikerroksen holveissa voi miettiä kansantarua sinne suljetusta aatelisherran tyttärestä, joka joutui vuosikausia virumaan kosteassa sellissään uhmattuaan naida sopimattoman sulhon.



Mikroliitti Oy:n sivuilta voit lisäksi ladata arkeologisen tutkimusraportin Haapaniemen alueesta.

18.12.2006

Kivimuuri Fiskarsissa

Fiskarsin ruukkitaajamaa hallitsee 1816-1822 rakennettu Stenhuset l. Kivimuuri.

Ruukinpatruunan asunnoksi ja koko yhteisön halllinnolliseksi keskukseksi tarkoitettua linnamaista kartanoa olivat suunnittelemassa
Pehr Grandsted,Charles Bassi ja Carl Ludvig Engel

Tarinan mukaan eräs patruuna oli niin innostunut metsästyksestä, että toisen kerroksen tiloihin luotiin aito metsämaisemassa missä herrasmiehemme sitten ampui irti päästettyjä jäniksiä......





Tässä blogissa on ollut ja tulee olemaan teknisisesti monentasoisia kuvia. Tarkoitukseni on herättää ihmisten mielenkiintoa historiallisiin kohteisiimme, joita Suomesta löytyy yllättävän runsaasti. Kuvien ihmettelyn sijasta kehoitan jokaista vierailemaan ensi vuoden aikana jossakin näistä esitellyistä paikoista!

Kuuntelussa Cameron Cartion : Leyli



15.12.2006

Neuvostoaiheista huumoria

Kirjasta, jota esittelin blogissani muutama viikko sitten ja joka on käännetty englanniksi nimellä "The History of the Civil War in the U.S.S.R. Volume I: The Prelude of the Great Proletarian Revolution. by M. Gorky, V. Molotov, K. Voroshilov, S. Kirov, A. Zhdanov, J. Stalin", löytyy useita pilapiirroksia 1910-luvun lopulta.

Tässä niistä pari - suomennoksia otetaan taas vastaan kiitollisuudella!








14.12.2006

Siirtolaiseksi Amerikkaan

Kaukainen sukulaiseni Ken Powell otti taannoin yhteyttä ja kertoi iso-isoisästään, Albert Maurits Nymanista.

Albert syntyi Lohjansaaren Hermalan kylän Kieklan talossa vuonna 1891. Hänen esivanhempansa ovat tässä taulustossa;




















Tässä sitten tuo Kenin viesti, jonka julkaisen hänen luvallaan;



From his passport, Albert left Finland from Hango on 6 April 1910 with a “5 year travel permit”.

Albert married my great grandmother Julia Conrad on February 18, 1929 in Kaleva, Michigan, a rural Finnish settlement (the largest (by land area, not number) Finnish-settled-contiguous land area occupied by Finns outside of Finland). (Julianna Draeger was her maiden name, born in a German-speaking village in Kroczyn-Kamien in Congress Poland (Russian Poland), spelled Krochen- Kammin, in German). In Michigan documents Albert’s surname was spelled Neuman rather than Nyman in most cases.

Albert died in Cadillac, Michigan (near Kaleva) – I do not have the date of death with me at the moment but I can provide that if you are interested.

According to the copy of Albert’s church confirmation certificate of 1910 (Porvoon Hippakunta) that my mother had in her possession, Albert Maurits Nyman is identified as being from Hermalan Kieklasta, born on 22/9, 1891 in Lohjalla and “of good reputation” – I can scan/copy this document and send it to you for your records.

If there is any other type of information you are looking for, please do let me know.

From this website
http://www.lohjansaaristo.fi/muut_palv_reitit/reitit/hermala.pdf we found a description of the Kiekla farm (on page 3) which refers to Albert’s father Nils Nyman.


Linkistä avautuu kertomus Hermalan "paheellisesta" kylästä.

13.12.2006

Valtalan talo, Marttila

Marttilan Mäntsälässä kylässä, aivan Hämeen Härkätien varrella sijaitsee vielä muutaman kuukauden ikivanha Valtalan talo. Tässä reippaankokoisessa maalaistuvassa asui 1900-luvun alussa Marttilan Telefooniyhtiön (nyk. Härkätien Puhelin Oy) keskuksenhoitaja-mönttööri Kaarlo Valta. Valtalaan puhelinkeskus siirtyi vuonna 1914. Palkkaa Toivo sai 20 markkaa yhtä tilaajaa kohti.

Samassa talo on aikoinaan toiminut myös posti, kauppa, meijeri, IKL:n kahvila sekä vankila!


Talo on ollut jo vuosia asumattomana ja kunta on päättänyt purattaa sen lähiaikoina. Mutta vielä näin sateisena joulukuun päivänä 2006 se seisoo tontillaan Härkätien ja Paimionjoen välissä aikaa uhmaten.

12.12.2006

Lohjan pedagogio

Muutama kaukainen sukulaiseni oli opettajana Lohjalle jo vuonna 1659 perustetussa pedagogiossa.

Pentti Järvisen kokoamien tietojen mukaan välillä pitkiäkin aikoja pysähdyksissä olleessa koulussa olivat opettajina seuraavat henkilöt

Henricus Erici 1659-1680 -luvun alkupuoli
Henrik Varelius 1689-1693
Nicolaus Routhelius 1693-n. 1699
Olaus Ollenius 1701-1713 ja uudelleen 1721-1725
Martin Cerenius 1726-1728
Gabriel Vestenius 1728-1743
Johan Ascholin 1743-1755
Jacobus Forshäll 1756-1779
Johan Ornander 1779-1784
Johan Scheele 1784-1812
Matthias Liljeroos 1813-1816

Näistä herroista Henrik Varelius ja Nicolaus Routhelius kuuluvat tutkimiini sukuihin. Löydät heidät kotisivuiltani linkkien "Warelius" ja "Rautell" takaa. Voit myös klikata suoraan ao. henkilön nimeä.

Martin l. Mårten Cerenius kohosi aikaan Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Johan Ornander joutui taasen eroamaan Lohjan pedagogin virasta laskutaidottomuuden takia. Matthias Liljeroosin kerrotaan olleen viinaan menevän ja uransa jälkeen eläneen köyhyydessä.




11.12.2006

Sisu



Karjaalla sijaitsevan Sisu-Auto Oy:n pihalla oli vuoden 1963 paikkeilla tämä komea rivistö odottamassa lähtöä tilaajilleen.

Sisu-Auton oli perustanut Tor Nessling (s. 1901 - k. 1971) aprillipäivänä 1931. Seuraavana vuonna yhtiö tuotti ensimmäisen tusinan kuorma-autoja. Nimikilpailun tuloksena syntyneen kansallimielisen nimen takana oli opetusneuvos Eino Arohonka.

1990- ja 2000-luvuilla Sisu-Auto Oy on käynyt läpi monia omistajuusmuutoksia ja tällä hetkellä nimen taustalla on Suomen Autoteollisuus Oy.

Yhtiön historiassa tarkemmin http://www.sisuauto.com/portal/suomi/yritysinfo/sisu_auton_historia/

10.12.2006

Herman Tallqvist , s. 10.12.1895

111 vuotta sitten 10. päivä joulukuuta syntyi kaukainen, kolminkertainen serkkupoikani Herman Einar Tallqvist.

Hänen äitinsä Engla Willing oli sukua sekä Varolan Wareliuksille että Nummen pitäjässä asuneelle Villig -sotilasperheelle.

Isä Herman oli luonnollisesti Karjalohjan Tallaan kylän Tallqvistien sukulainen. Hänen äitinsä Eva Sorren taasen oli sukua mm. Elias Lönnrotille esi-isänsä, sotilas Erik Loostenin kautta.

Nämä moneen kertaan sekaisin menevät sukupensaat ovat itselleni sukututkimuksessa niitä kaikista mielenkiintoisimpia asioita.

Herman Einarin löydät tästä linkistä http://www.varola.fi/tallaa ja edelleen taulusta nro 775.

Huom: taulujen numerointi muuttuu jatkuvasti, koska sukuselvittelyn luonteeseen kuuluen päivitän sivujani melko tiuhaan.

8.12.2006

9.12.1912

Kaukainen serkkuni Helvi Lindell syntyi 9.12.1912 Sammatin Luskalan kylän Enqvistin talon Koivulan torpassa. Isä Viktor L. oli kotoisin Nummen pitäjän Leppäkorven kylän Teunun talon Hallanhuhdan torpasta, jossa hän oli syntynyt 2.12.1887.


Viktor löysi puolisokseen Sammatin Kaukolan kylän Kirman talon Waron torpparin tyttären, Ida Nymanin. Idan isä Juho oli kotoisin Karjalohjan Mustlahden Uusmiehen talosta.


Vaikka Helvin perhe oli vaatimatonta torpparisukua, hänen esipolvistaan löytyy suomalaisia pappissukuja kuten Thauvoniukset ja Juustenit.



Turun Tuomiokirkko

Turun Tuomiokirkko on kiehtova vierailukohde. Sen jykevät seinät tuntuvat uhmaavan aikaa. Satoja vuosia vanhat haudat huokuvat menneisyyttä ja moderni kiinteistötekniikka varmistaa kokonaisuuden säilymisen tuleville sukupolville.


Vuonna 1950 painetussa opasvihkosessa on pelkistetty pohjapiirros Tuomiokirkosta sekä reittiehdotus kiertokäyntiä varten. Myös eri kappeleiden nimet on mainittu.


Samassa opasvihkosessa on esittely yläkerroksen museoesineistöstä.

7.12.2006

Raasepori

Karjaa, Pohja ja Tammisaari pohtivat parhaillaan ns. Raaseporin kaupungin perustamista. Kuvassa näkyvä Raaseporin linna saisi näiden kolmen kumppanuksen yhdistyessä arvoisensa jatkajan.


Bo Joninpoika Gripin johdolla rakennettu linna valmistui ilmeisesti 1370-luvulla. Sen mahtiaikaa oli 1400-luku, mutta jo 1550-luvulla se jäi rappeutumaan kruunulle tarpeettomana.


Linnan läheisyydessä sijaitsi Tunan kauppapaikka, jota mainitaan eräissä lähteissä jopa muinaiskaupungiksi.


Tämä kuva on otettu toukokuussa 1980 - tuon ajankohdan jälkeen linnaa on perusteellisesti kunnostettu. Etualalla näkyvät Raaseporin kesäteatterin rakennelmat.


Linna on mitä mainioin retkikohde koko perheelle.


Karjaan rautatieasemalta






Syyskuun viidentenä vuonna 1981 höyryveturi Ukko-Pekka 1004 vetämä juna liikennöi näytösluonteisesti Hyvinkää-Hanko radalla.

Ensimmäisessä kuvassa näkyy hieman päätyä tänä vuonna puretusta tavara-aseman makasiinirakennuksesta. Juna on tuossa vaiheessa lähtenyt kohti Hankoa. Muistelmateoksessa Karjaalla suomenkielisistä vanhat rautatieläiset kertovat, etteivät suuremmin kaivanneet höyryveturiaikaa takaisin. Työ oli raskasta ja likaista sekä terveydelle vaarallista pidemmän päälle. Toisaalta aika kultaa muistot!
Rautateistä ja erityisesti kalustosta kiinnostuneille suosittelen sivustoa www.vaunut.org

5.12.2006

Ukko-Pekka

Höyryveturi Ukko-Pekka 1004 valmistui vuonna 1939.


Syyskuun 5. päivä vuonna 1981 se höyrysi Karjaan rautatieasemalla.


Kuvan taustalla näkyy jo tuhoutunutta keskustaajamaa. Kaksikerroksinen, tasakattoinen vaalea talo oli Adolfssonin maitokauppa. Välittömästi se takana sijaitsi Karjaan meijeri.


Nykyään maitokaupan tilalla on moderni päivittäistavaramarketti.


Karjaan rautatieasema oli yksin vilkkaimmista Suomessa. Siellä kohtaavat Hanko-Hyvinkää ja Turku-Helsinki radat. Tosin Hangosta Hyvinkäälle ei enää vuosiin ole päässyt henkilöjunalla. Aseman ravintola oli maankuulu - entisaikaan matkustavainen ehti mainiosti käydä vaikkapa lounaalla junan pysähtyessä.



4.12.2006

Maailma 1910-luvulla





Tämä kartta on vuonna 1933 julkaistusta kirjasta, jonka nimeä tässä muutama päivä sitten kyselin. J Sankari on suku-listalla ystävällisesti suomentanut ensimmäisen aukeaman tekstit;

Kansallissodan historia Neuvostoliitossa

pod redaktsija lähinnä toimitettu ohjauksessa

M. Gorki
V. Molotov
K. Vorosilov
S. Kirov
A, Zdanov
A. Bubiok (?), en saa selvää yliviivauksen alta
Ja. Samarin (?)., samoin epäselvä
J. Stalin

(tuttuja nimiä siis!)

valtakunnallinen kustantamo "kansallissodan historia"


oikea sivu

Kansallissodan historia Neuvostoliitossa

ensimmäinen osa

Valmistautuminen suureen proletariaatin vallankumoukseen
(sodan alusta lokakuun alkuun 1917)



Karttaa kannattaa verrata nykyhetkeen ja huomata, kuinka vähän valtioita vajaat sata vuotta sitten oli.

1.12.2006

Käännöstehtävä

Hangosta jäi sotasaaliiksi 1941 tämä kirja - kaipaisin suomennosta näistä etuaukeaman teksteistä. Joku historiateos tämä on......






Ylin sana varmaankin Historia mutta entäs siitä eteenpäin.





Mahtaako tällä kovakantisella, runsaasti kuvitetulla, n. 350 sivuisella opuksella olla rahallista arvoa?

Uusi Genos ilmestynyt

Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja Genos 2/2006 on vihdoin ilmestynyt. Artikkeleina mm. Påval Ketaran perilliset, ruotujakoinen sotalaitos Kainuussa 1788-1809 ja Kajaanin jääkäripataljoonan jäljet nimistössä.


Lehti on ilmainen kaikille seuran jäsenille. Aloittelijakin hyötyy Genosten lukemisesta. Monesti artikkelien lähdeviitemateriaali antaa erittäin hyviä vinkkejä omaa selvitystyötä varten.


Veli-Pekka Toropaisen artikkelisarja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista saa taas jatkoa parin sivun verran. Tapaus 813 TRO 22.4.1643 on todella hurja. Hieman lyhennettynä:


Brita Klemetintytär oli varkauden takia tuomittu ruoskittavaksi ja karkotettavaksi Turusta. Hänen miehensä ryhtyi pyöveliksi ehdolla, että vaimo armahdettaisiin. Niinpä Brita Henrik-puoliso auttoi Hämeen vanhaa pyöveliä hirttämisessä ja teloitetun käden naulaamisessa kaakinpuuhun. Vaimo armahdettiin ja mies sai perintöpyövelin viran......

28.11.2006

Muinaishauta

Karjaan läpi virtaava Mustionjoki laajenee eräässä kohdassa pieneksi järveksi, joka on saanut nimen Päsarträsket. Järvestä hieman kaakkoon sijaitsee upea Fängkärrsberget, jonka laella on muinaishauta. Kuvasin tuon jo ammoin laonneen kivirakennelman toukokuussa 1981.




Läheisillä kallioilla sijaitsee useita muita vastaavan tyyppisiä hautoja. Karjaa on ollut asuttuna jo tuhansien vuosien ajan ja Mustionjoen varrella on myös salaperäisen Junkarsborgin rauniot. Tästäkin linnasta minulla pitäisi olla kuvia, jahka saan ne kaivettua esille jostain.
Fängkärrbergetin eteläpuolella on Mjölbolstan kylä. Sen talot Jutans, Joddas, Knuts, Mangs, Klemets ja Mengels ovat tulleet tutuiksi mm. Tallqvist-suvun eri jälkeläishaarojen kohdalla.
Päsarträsketistä länteen on Romsarbyn kylä. Sen nimen taustalla saattaa olla vanha ruotsinkielen verbi "romsa", joka tarkoittaa "seipäilyä". Kylän kohdalla joki nimittäin kapenee rajusti ja veneitä on tarvinnut lykkiä eteenpäin pitkillä kepeillä l. seipäillä. Samassa paikassa sijaitsevan Junkarsborgin linnan nimeä ei löydy vanhoista asiakirjoista. Junkkari tarkoitti keskiajalla kuninkaan täysi-ikäistä, naimatonta poikaa, mutta yhtään sopivaa kokelasta linnan perustajaksi ei ole löytynyt.

27.11.2006

Grabbacka

Karjaalla sijaitsee monia kiehtovia, historiallisia muistomerkkejä. Yksi näistä on Grabbacka. Tämän kivisen kartanolinnan rakentamisen aloitti Måns Andersson, jonka poika Nils Grabbe tuli tunnetuksi mm. Viipurin linnan päällikkönä. Nils oli syntynyt Grabbackassa n. 1490. Hän kuoli 1549 ja tuli haudatuksi Karjaan kirkon lattian alle.

Tämän jälkeen kartano siirtyi hänen vävylleen, Beata -tyttären puolisolle, Erik Stålarmille. Heidän poikansa Arvid omisti tilan jonkin aikaa, kunnes se siirtyi hänen nuoremmille veljilleen.

Suvun sisällä Grabbacka siirtyi aina vuoteen 1685, jolloin omistajaksi tuli Fagervikin ruukinpatruuna Karl Billsten. Vanha kartanolinna tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa 1672 ja sen perustuksien liepeille rakennettiin vaatimattomampi, puinen rakennus.


Grabbackasta on nykyisin jäljellä kellarikerros sekä pieniä fragmenttejan yläkerroksista. Nämä oheiset kuvat olen ottanut 20.5.1981!


26.11.2006

Johan Gustaf Hagerström


Pusulan kirkon vierellä levittäytyvältä hautausmaalta löytyi kesällä 2006 tämä muistokivi. Sen alla lepää Karisjärven kylän Heikkalan talon isäntä Johan Gustaf Hagerström, vaimonsa Agata Sofia Corenius sekä neljä heidän lastaan.

Johanin isä oli ollut talon edellinen isäntä ja äiti Anna Kreetan isä puolestaan oli Öystin talollinen kirkonkylästä. Agata Sofian isä oli Järvenpään kylän Jukon talollinen.



24.11.2006

Suomen Sukututkimusseura

Suomen Sukututkimusseura täyttää ensi vuonna 90 vuotta. Siinä on tällä hetkellä seuran nettisivujen (www.genealogia.fi) mukaan noin vajaat 6000 jäsentä. Seuran tarkoituksena on edistää henkilö- ja sukuhistoriallista tutkimusta sekä tehdä tunnetuksi alan tutkimustuloksia.

Suurelle yleisölle tunnetuin toiminnan muoto on varmastikin Hiski -projekti. Internetin kautta käytettävään tietokantaan on kattavasti tallennettu valtava määrä seurakuntien kastettujen, vihittyjen, haudattujen ja muuttaneiden luetteleoita. Ne ovat helposti selattavissa miltä tahansa koneelta, veloituksetta.

Koska kaikenlainen kehitystyö vaatii taloudellisia panostuksia, olisi mahdottoman hyvä saada Seuraan lisää jäseniä - erityisesti näin juhlavuoden alla. Vain näin voimme taata suomalaisen sukututkimuksen tulevaisuuden.

Pyydänkin kaikki tämän tekstin lukeneita vakavasti harkitsemaan jäseneksi liittymistä. Ohjeet löytyvät ym. sivustolta. Vuosimaksu on 38 euroa ja se on todella pieni summa jopa aloittelijalle!

Tervetuloa mukaan!

23.11.2006

Tarvitsetko apua selvityksiisi

Olen vuosien mittaan saanut erittäin paljon pyyteetöntä apua omiin selvityksiini ja nyt on aika yrittää antaa jotain takaisin!

Jos sinulla on 1700-1800-luvuilla joku ongelmakohta, johon kaipaisit apua, niin ota yhteyttä. Katsotaan yhdessä miten asia voisi ratketa. Autan mieluiten Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sukuja tutkivia.

En lupaa mitään, en veloita mitään - yritän nimittäin samalla itse opiskella sukututkimusta käytännön tasolla.

Kaikki kysymykset ja niihin laatimani vastaukset ilmestyvät blogiini - tämä sen takia, että joku muukin voi kaivata samoja tietoja. Kysyjän nimi jää luonnollisesti vain omaan tietooni.

Lähetä postia osoitteella sukupalaute@saunalahti.fi

ps. tarkoitus on etsiä yksittäisiä "ongelmalapsia", ei tehdä varsinaisia sukuselvityksiä!

21.11.2006

Lunderberg - von Lund

Muutama päivä sitten kirjoittelin ym. suvusta. Olen nyt muutamaan otteeseen päivittänyt ao. taulustoa, joka on näkyvillä tässä samassa blogissa.

Kiitoksia Terhille ja Henrikille täydentävistä tiedoista ja korjauksista. Valitettavasti aivan kaikkea en ole vielä ehtinyt kirjata, mutta työn alla ovat.

Talkooperinne

Kiskon Kajalan kylän Tinon talon väki ja iso joukko naapureita kokoontui joskus 1940- tai 1950-luvulla heinätalkoisiin. Tauolla maistui emäntäväen keittämä kahvi ja taatusti kotitekoinen hiivaleipä!




Kuvan etualalla hörppii isoisäni kahvit oikeaoppisesti tassilta.

17.11.2006

Kiskon Leilän rusthollin von Lund / Lunderberg -suvut

Kuninkaallisessa kirjeessä 6.9.1628 mainitaan Casper von Lunden, suomalainen ratsukorpraali. Hän sai tuolloin eliniäkseen hallintaansa kaksi tilaa Pohjan pitäjän Skurusta. Tämä paikka sijaitse Pohjanlahden perimmäisessä pohjukassa. Nykyään alueella on mm. satama ja käytöstä poistunut rautatieasema.

Muutamaa vuotta myöhemmin eli 1634-35 ratsumestari Casper mainitaan Kiskon Leilän ratsutilan omistajana. Tuosta ajankohdasta 150 vuotta eteenpäin talo oli mainitun suvun omistuksessa, kunnes perhe myi sen eräille ruukinpatruuna veljeksille.

Werner Wickström on Suomen Sukututkimusseuran Genos-lehden numerossa 27. vuodelta 1956 tehnyt selkoa suvun alkuvaiheista muutaman sukupolven ajalta eli Leilän ratsutilan myyntiin saakka.

Olen oheiseen taulustoon koonnut lisää jälkipolvia ja hieman laajentanut W. Wicktrömin miehiin keskittynyttä esitystä myös naispuolisia jälkeläisiä koskevaksi. Taulusto alkaa Casperin pojanpojasta, n. 1648 syntyneestä isoisänsä kaimasta. Hänen puolisonsa oli Brita Jöransdotter.


Taulustoa tutkimalla huomaa, miten valtavan monen länsi-uusimaalaisen ratsutilan isäntä tai emäntä oli Casper von Lundin jälkeläinen. Tulen täydentämään tiedostoa jatkossa, joten lisätietojakin saa lähettää.

Olisin myös erittäin kiinnostunut tietämään Leilän rusthollin sijainnin - vaikka Kisko on muutoin tuttua aluetta, en tiedä tämän tilan tarkkaa paikkaa.

15.11.2006

Claudius Martini Brennerus




Kulosaaren Brenner-sukuun kuulunut kirkkoherra ja rovasti Claudius Martini Brennerus, tuttavallisemmin Clas, kirjoitti vuosina 1638, 1657 ja 1661 nimikirjoituksena kauniin lennokkaasti virkatehtävissään. Isänsä Mårten Simonssonin tavoin Clasilla oli oma sinetti, joka näkyy alimpana kuvassa.

Vuonna 1912 julkaistussa "Slägterna Brenner i Finland" kirjasessa kerrotaan Clasista seuraavaa;

magister, fältpredikant vid finska rytteriet 1630-1633, då han för sjukdom lämndae tjensten domkyrkoekonom i Åbo 26.4.1636-1638, der har Domkyrkan och Akademien mycket godt uträttat hafver, kyrkoherde i Loimijoki 1639, i Töfsala 21.5.1640, prost 1650, egare af Koivisto rusthåll och hemman if Töfsala, död i Töfsala 1670.

14.11.2006

Viilari Väinö Verhola

Isoenoni Väinö oli syntynyt Karjalohjalla 10.5.1919. Hän tuli perheensä mukana Lohjalle 1930, jossa isä Kustaa Fredrik kuoli saman vuoden lopulla.

Väinö kävi ammattikoulua ja työskenteli 30-luvun lopulla viilarina Virkkalassa. Kuvassa nuoret miehet ovat kerääntyneet ehkä jo sotaan lähdön tunnelmissa. Väinö äärimmäisenä oikealla.





Jatkosodassa Väinö palveli alikersantin arvolla ja elokuun 10. päivä vuonna 1941 hänen osastonsa joutui taisteluun Kiestingin Kapustnajajoella. Kellon 12 aikaan keskipäivällä hän haavoittui ja kuoli vammoihinsa seuraavana aamuna puoli yhdeksältä. Äiti Selina oli kuollut jo 1934 ja kahden sisaren raskaaksi velvollisuudeksi jäi vastaanottaa rykmentin pastorin kaavamainen kirje sodan uhriksi joutuneesta pikkuveljestä, joka kaatui ainoastaan 22-vuotiaana.

Vieläkin ankarammaksi järkytys kasvoi, kun vain pari viikkoa myöhemmin perheen neljäs lapsi, Kalle, jäi sotavangiksi Aunuksen Levinassa. Kalle kuljetettiin vankileirille nro 99, Spasskin asutuskeskukseen Karagandan alueella. Paikka sijaitsee nykyisessä Kazakstanissa. Siellä hän sairastui lähes heti viettäen lähes koko vankeusaikansa sairaalassa. Helmikuun lopulla 1942 hän menehtyi vesipöhöön ja vatsatautiin vain 33 vuotiaana.

13.11.2006

Mårten Simonsson

Helsingin Kulosaaresta kotoisin ollut ns. Uudenmaan Brenner -suku on esitelty erittäin kattavasti Magnus Brennerin jo vuonna 1912 ilmestyneessä kirjasessa. Aivan ensimmäisten sukupolvien kohdalla hän on tehnyt eräitä virhepäätelmiä ja myöhemmät tutkijat ovat näitä sitten korjanneet.

Mårten Simonssonia voitaneen pitää eräänlaisena suvun kantaisänä, vaikka hänestä voidaan edetä vielä muutamia sukupolvia taaksepäinkin. Mårten pojista useat kouluttautuivat papillisiin virkoihin ja hänen eräissä yhteyksissä kiistanalaistettu tyttärensä Helena oli Taivassalon kirkkoherran, herra Alftaniuksen puoliso.

Yllä mainitusta kirjasta löytyy esimerkkeinä Mårtenin nimikirjoituksia ja sinettejä.




Seuraavassa taulustossa on esitelty eräitä Mårtenin jälkipolvia aina kymmenenteen sukupolveen saakka - taulusto on taatusti puutteellinen!

12.11.2006

Sofian jälkeläiset

Esiäitini Sofia Andersdotter oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso oli Karjalohjan Katteluksen ja Tallaan ratsutilojen isäntä Henrik Svensson, joka kuoli vuonna 1650. Henrikin isä Sven Eriksson oli kapteeni, joka oli tullut Ruotsista Suomeen 1576 ja sai Tallaan lähellä sijainneen Katteluksen tilan vuonna 1586.

Poika Henrik sai omistukseensa kaikkiaan kolme Tallaan kylän taloa 1630-luvull.a

Sofian toinen aviomies oli Jesper Persson, joka ilmeisesti isännöi tiloja Henrikin kuoleman jälkeen. Jesperiltä tilat siirtyivät ensimmäisestä avioliitosta syntyneille pojille.

Sofialla oli kahden puolisonsa kanssa ainakin kuusi lasta, joista viisi mainitaan nimeltä. Heillä kaikilla oli taas omia jälkeläisiä. Oheisessa taulustossa on Sofian jälkeläisiä aina kahdeksanteen sukupolveen saakka. Joukossa on niin torppareita, renkejä, merimiehiä kuin professoreita, rusthollareita ja rovasteja.



10.11.2006

Herra Åström osti talon

Lohjan Varolan yksinäistalo oli itseasiassa kolmas kylään perustettu "savu". Jo vuonna 1587 häviävät kylän muut talot ja Varola jää yksin päivystämään Karkalinniemeen johtavan tien varrelle.

Wareliusten suvun jäsenet omistivat Varolan vuodesta 1557 aina vuoteen 1878. Vuosina 1876-78 talo oli tosin ollut vuokralla. Tuon 321 vuoden aikana tilalla oli seuraavat omistajat - nimen perässä on sukulaisuussuhde edelliseen isäntään;

Pietari Niilonpoika 1557-77
Erkki Pietarinpoika 1580, poika
Niilo Pietarinpoika 1585-1604, veli
Klemetti Niilonpoika 1605-08, poika
Kreetta 1609-10, leskivaimo
Isak Niilonpoika 1615-50, poika
Niilo Isakinpoika 1650-76, poika
Isak Niilonpoika 1680-1707, poika
Niilo Isakinpoika 1708-44, poika
Isak Niilonpoika 1744-72, poika
Henrik Isakinpoika 1772-1800, poika
Juho Henrikinpoika 1800-23 , poika
Anna Stina 1823-34, leskivaimo
Abraham Hällström 1834-59, vävy
Ulrika 1859-62, leskivaimo
Abraham Hällström 1862-68, poika
Maria Hällström 1868, sisko
Karl Henrik Thunberg 1868-73, aviomies
Maria Hällström 1873-78, leskivaimo


Vuonna 1878 talon osti Viktor Åström, joka oli naimisissa Gustava Holmströmin kanssa. He muuttivat kuitenkin Sammattiin jo 1884, jolloin uudeksi omistajaksi tuli Nummella 1855 syntynyt Fredrik Sahlstedt. Hän muutti vaimonsa Eva Hammarin kanssa Vihtiin 1905 ja Varola oli myyty jo pari vuotta aiemmin konsuli Hendrik van Gilse va der Palsin 27,000 markalla.

Viktor Åström ilmeisesti palasi Lohjalle jossain vaiheessa, koska hänen ja vaimo Gustavan hauta löytyy Lohjan kirkkomaalta.


7.11.2006

Lohjalaisia torppia

Lohjan Paloniemen, Outamon, Humppelan ja Varolan kylät sijaitsevat kaikki Lohjanjärven rantamaisemissa. Ensimmäiset torpat alueelle perustettiin jo 1730-luvulla.

Osa torppareista oli talollisten nuorimpien poikien hallussa, toiset olivat sotilastorppia ja eräät taasen käsityöläisten kotimökkejä.


Mainituissa kylissä olivat seuraavat torpat - luettelo päättyy vuoteen 1908.

VAROLA

Skräddarstorp, 1826 - 1852, sen jälkeen vuodet 1852-1862 nimellä Korkia
Ahola, 1887-1908
Nybacka, 1887-1906

HUMPPELA

Ristinsuo, 1836-1877
Sandbacka, 1877-1897, mainitaan myös nimellä Haavisto

OUTAMO

Lammi, 1736-1823
Kujanpää, 1736-1908
Skogsvakt, 1748, viimeistään 1773 nimellä Katterkallio
Ristlaks, 1748-1853, 1762 nimellä Lahden torp tai Lahtis
Dragon, 1773-1904, vuonna 1825 nimellä Kortbacka


PALONIEMI


Rolaks, 1736-1892, vuonna 1801 nimellä Ruolaks
Framstugu torp, 1746-1815
Lauklaks, 1746-1885, myös nimillä Laukula, Laukkalaks, Laukkala
Talvia, 1746-1891, vuodesta 1839 nimelä Stortalvia
Terva, 1746-1772
Paidanniittu 1756-1894, vuonna 1773 nimellä Niitunpaita
Papinranta, 1756-1780
Ristlakia, 1756-1908
Nytorp tai Hakala tai Hakalaks tai Nystugutorp, vuosina 1773, 1812, 1908
Dragon, 1783-1830
Ollila, 1812-1892
Lill eli Vähä Talvia 1839-1891
Nokka tai Fiskars 1853-1900

Luettelon lähteinä Lohjan rippikirjat sekä AD Neoviuksen teos "Historiska Anteckningar om Paloniemi Gård jemte Outamo Rusthåll samt Humppela och Varola hemman i Lojo Socken" - lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen XXVI, Helsinki 1911

4.11.2006

Kiskon Säästöpankki




























Säästöpankkiaatteen esitti ensimmäisenä ranskalainen Hugues Delestre jo vuonna 1611. Englannissa samantyyppiset ajatukset saivat sijaa saman vuosisadan lopulla. Maailman ensimmäien säästöpankki oli Saksan Braunschweigissä 1765 avattu laitos. Sitä seurasi Hampuri 1778. Pohjoismaista ehti ensimmäiseksi Tanska 1820, Ruotsin seuratessa 1821 ja Norja 1822.

Suomeen säästöpankkiaatteen toi teollisuusmies, silloinen apteekkari Johan Jacob von Julin. Hänen aloitteestaan perustettiin Turun Säästöpankki jo 1822. Ensimmäinen maaseudulla toiminut säästöpankki oli puolestaan Tenholassa. Se perustettiin tähän Kiskon naapurikuntaan vuonna 1847. Vihdoin vuonna 1889 saatiin Kiskoon oma rahalaitos.

Varsinaisesti aloitteentekijästä ei ole olemassa kirjallisia todisteita, mutta pankin juhlajulkaisussa, Kiskon Säästöpankki 1889-1939, mainitaan hankkeen todennäköiseksi puuhamieheksi pitäjän kirkkoherra Jaakko Juselius. Vuoden 1887-88 aikana pankin perustamisesta keskusteltiin tiheästi kuntakokouksissa. Maaliskuun 13. päivänä 1889 saatiin päätös pankin pohjarahastosta muotoiltua (varat otettiin suurelta osin viinaverokassasta!);

"Kunnan säästöpankin pohjarahaston hankkiminen, jota rahaa kuntakokouksen entisen päätöksen mukaan puuttuu vielä seitsemänsataa markkaa, otettiin keskusteltavaksi ja tuumittavaksi, vaan koska kunnalla ei nykyään ollut erityisiä varoja näitä rahoja varten suorittaa niin päätettiin mainittua summaa vastaan antaa pankille sen säännön mukaista korkoa vastaan velkakirja, kunnes saadaan parempi tilaisuus niiden maksujen suorittamiseksi. Kunnan puolesta sanotun velkakirjan antajaksi pankkiin valtuutettiin kunnanlautakunnan esimies Adolf Viman."
(Kuntakokouksen pöytäkirja 13.3.1889)

Edellisen vuoden joulukuun lopulla oli valittu kuntakokouksessa pankin päämiehet. He vastasivat myöhempien aikojen isännistöä. Valituiksi tulivat 28.12.1888 päivätyn pöytäkirjan mukaan seuraavat henkilöt;

Kapteeni Aksel Bergman Bergvikistä
lampuoti Johan Lindström Haapaniemen Isotuvasta
maanviljelijä Valter Lindholm ja rusthollari August Ahlstedt Hongistosta
torpparit Kaarle Linqvist, Johan Grönmark ja Aleksander Dahlgren Jylystä
lampuoti Viktor BErghem Kajalasta
rusthollarit Johan Hammar ja Kaarle Öhmän sekä talollinen Johan Nyman Kaukurilta
kirkkoherra Jaakko Juselius, torppari Evert Lehtonen, talollinen Kaarlo Orenius, maakauppias H. Hahnsson ja urkuri Juho Suominen Kirkonkylästä
rusthollarit Johan Ljufström ja Gabriel Ljufström sekä Kustaa Troberg Kurkelasta
torppari Kaarle Manell Lapinkylästä
vouti Kaarle Dahlberg Marjaniemestä
torppari Petter Vendelin Marttilasta
rusthollari Mikkel Nikander ja torppari Kaarle Viman Metsolasta
torppari Kustaa Ahlberg Tieksmäeltä
muonamies Daniel Hammar, torppari Kaarle Carlsson ja rusthollari Kaarle Lindström Toijasta
kunnanlautakunnan esimies Adolf Viman ja lautamies Kaarle Sarin Viiarilta
talollinen Elias Selen ja vuokraaja Erik Johansson Vilikkalasta
torppari Erik Davidsson ja rusthollari August Sahlstedt Ylötkylästä
vuorityömiehet Wilhelm Ahlberg ja David Elg Orijärveltä

Kuten Säästöpankkiaatteen perusteisiin kuului, eivät päämiehet suinkaan olleet pitäjän varakkaimpia rusthollareita. Loppujen lopuksi lista antaa läpileikkauksen Kiskon pitäjän tuolloisesta sosiaalisesta profiilista. Ainoastaan rengit puuttuvat kokonaan listalta. Luonnollisesti naisilla ei ollut mitään asiaa näihin tehtäviin. Tässä mielessä voidaan sanoa aikojen todellakin muuttuneen ja parempaan suuntaan :-)


Kuva vihkosesta "Kiskon Säästöpankki 1889-1939". Vihko on painettu Salon Paino- ja Lehti Oy:n Kirjapainossa 1939. Vihossa ei ole mainittu sen tekijöitä.

3.11.2006

Kiskon Wikströmit päivitetty

Pistin kotisivuilleni päivitetyn version Kiskon kirkonkylässä sijainneen Vikarsin talon jälkeläisjoukosta; http://www.varola.fi/wikars


Osa Wikströmeistä löysi tiensä torppareiksi Karjalohjan ja ennen kaikkea Sammatin eri kyliin. Eräs nuorukainen päätyi Karjalohjan pitäjänsepäksi, erään toisen isännöidessä Nummen pitäjän Järvenpään kylän Kiisken taloa.

Kiskon kirkolla Viikarintie muistuttaa edelleen suvun kotitilasta.

2.11.2006

Keskustelua sukulaisuudesta

Teoksesta "Oppineita Herroja" , koonnut Tauno Karilas, WSOY 1940

Helsingin Yliopiston piirustustaidon opettaja, professori Eero Järnefelt istui sukulaisensa Yrjö Rauanheimon kanssa Kämpissä keskustellen henkevästi. Virvokkeita nauttien kului aika nopeasti pikkutunneille, jolloin otettiin keskusteluaiheeksi, miten he olivat sukua toisilleen.

Aikaa vaativan sukuselvittelyn jälkeen päästiin siihen lopputulokseen, että Eero Järnefelt oli Yrjö Rauanheimon täti!


Eero Järnefeltin sukutausta lisää http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/exhibit/coming/eero/tausta.html

Rauanheimo on Järnefelt-nimen suomalaistettu versio.

29.10.2006

Päivitys 29.10.2006

Tänään päivitin Rautell -suvun jälkipolvitauluston.
http://www.varola.fi/rautell

Sivuillani on yhdeksän sukupolvea tästä Lohjan Routiolta lähteneestä suvusta, jonka jälkipolvet asuivat mm. Karjalohjalla, Siuntiossa, Kirkkonummella, Pohjassa ja Tenholassa. Perheitä on mukana 255 kappaletta alkaen Henrikistä, joka oli rusthollarina Routiolla 1600-05 ja päätyen apteekkari Erik Ludvig Silfverbergiin. Erik Ludvig syntyi Tammisaaressa ja kuoli Helsingissä vuonna 1887.

Suvun hallussa oli huomattava määrä ratsutiloja 1700- ja 1800-luvuilla, mm. Trädbollstad Pohjan pitäjässä, Melsarbyn Mindre Tenholassa tai vaikkapa Kirkkonummen Långstrand. Långstrandissa tosin oli kyse Rautell-sukuisesta emännästä, mutta yhtä kaikki!

Häät


Tämä sattui silmiini elokuun 12. päivä Tarvasjoella!

27.10.2006

Sparre-suvusta

Yrjö Koskisen "Nuijasota" -kirjassa on muutama lyhyt sukupuu. Tässä skannattuna Sparre-sukua koskeva osuus - Sparre af Rossvik introdusoitiin Ruotsin aatelishuoneeseen sukuna nro 7.




Siggen isoisä oli hänen kaimansa - seuraavassa on hänen jälkipolviaan 16 sukupolven ajalta. Taulusto on ERITTÄIN puutteellinen. Sen voi mainita, että monet vaatimattomissa oloissa eläneet Karjalohjan ja lähiseudun torpparit kantoivat geeneissään tämän kaukaisen ritarin ja valtaneuvoksen perimää.






















Suomessa vaikuttaneista rälssisuvuista kiinnostuneille suosittelen tutustumista Juha Sinivaaran kotisivuihin osoitteessa http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm



Eräs Hoffman -suku

Pusulan Mäkkylän kylän Vanhatalon rusthollariksi tuli vuonna 1828 muuan Wilhelm Wilhelmsson, jonka syntymäajaksi rippikirja antaa pelkän vuosiluvun 1783.

Wilhelmin vaiheiden tarkempi tutkiminen johti Kirkkonummen Evitskogin kylän Ollaksen taloon, jossa hänen isänsä Wilhelm Henriksson oli syntynyt 1754.

Olen vasta lähtenyt selvittämään tämän suvun laajempia yhteyksiä, mutta esitän ohessa kuuden sukupolven mittaisen jälkipolvitauluston;




26.10.2006

Old photo / Vanha valokuva



Dorothea from Phoenix wants to know about this picture (front/backside) - is it possible to trace this man's identity. He may be her grandfather. The backside of photo is also very interesting. Has anyone more information about this photograph gallery?

You can leave your comments here - just use the comment link above!


Dorothea Phoenixin kaupungista, Yhdysvalloista haluaisi selvittää kuvassa näkyvän miehen henkilöllisyyden. Hän saattaa olla Dorothea isoisä. Myös kuvan takaosa on mielenkiintoinen - olisiko jollain lisätietoja tästä valokuvausliikkeestä?

Voit jättää kommenttisi tähän blogiin käyttämällä tämän tekstin alla näkyvää "comments" -toimintoa.

25.10.2006

Isonkyrön kronikka




Antti Alftanin pyynnöstä julkaisen ohessa sukulistan keskusteluun olennaisesti liittyvät dokumentit. Kuvaa klikkaamalla saat sen suuremmaksi. Huom; kuvien (c) Antti Alftan

Päivityksiä ja mukavia etunimiä

Tänään päivitin kotisivuiltani Agnes i Dönsbyn jälkipolvitauluston, jossa on tällä hetkellä 522 perhettä.
http://www.varola.fi/agnes tai pääsivun kautta http://www.varola.fi


Siihen liittyen esittelen ohessa mm. Suomusjärven kappalaisena toimineen Aleksander Nygrenin perheen, jossa lasten nimien valinnassa on käytetty luovuutta oikein roppakaupalla;


Alexander Edvard Nygren, pappi
* 18.03.1824, Lapua † 30.10.1870 (46v 7kk), Pusula, Kaukela [†]1870
Kuolinsyy: vesitauti


Vht: Lapuan kappalainen Johan Nygren 12023 (yo 1806, - 1827) ja Ulrika Gummerus. Vaasan triviaalikoulun oppilas 1832. Yksityistodistus. Ylioppilas Helsingissä 14.6.1841 (arvosana approbatur cum laude äänimäärällä 18). Eteläpohjalaisen osakunnan jäsen 5.2.1842.

Nimi on kopioitu 1844 Eteläpohjalaisen osakunnan matrikkelista yhdistyneen Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin Alexander Edvard Nygrén, son till afl. Kapellanen i Lappo Johan Nygrén, född 18 Martii 1824, inskrifven i Syd Österbottniska Afdelningen den 5 Februarii 1842. Prestvigd 1845.

Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 16.6.1846.,

Pappina Hämeenlinnassa, Vihdissä, Nauvossa, Pusulassa, Somerolla, Loimaalla ja Suomusjärvellä, viimeksi Pusulan vt. kappalainen 1868.

Puoliso
Lovisa Carolina Gustafintytär Uström, vihitty 21.07.1851 Pusula
*24.11.1829, Pusula, †1903, Pusula
Isä: Gustaf Uström, Äiti: Maria Johanintytär Wallenius

Isä Gustaf Uström oli appensa jälkeen tullut Pusulan kirkonkylän Knuutialn talon isännäksi.



Lapset
1) Johanna Carolina Nygren *14.02.1852, Pusula
2) Wera Concordia Nygren *03.11.1854, Pusula
3) Alexander Crescens Nygren *04.10.1856, Pusula, †06.12.1859, Suomusjärvi
4) Corona Perpetua Nygren *08.04.1859, Suomusjärvi, †20.05.1882, Pusula
5) Crescens Perpetuus Nygren *08.02.1861, Suomusjärvi
6) Lydia Jedida Nygren *08.04.1863, Suomusjärvi
7) Clemens Alexander Nygren *04.11.1866, Suomusjärvi
8) Johannes Krysostomus Nygren *27.01.1869, Pusula

24.10.2006

Päivityksiä kotisivuillani 24.10.2006

Tänään tuli päivitettyä isoäitini isän, Kustaa Verholan esipolvitaulusto
http://www.varola.fi/kustaa

Kustaan esipolvissa päästään ajassa taaksepäin peräti keskiajalle saakka. Tosin en itse ole kovinkaan innostunut penkomaan ennen vuotta 1500 eläneitä henkilöitä, koska heidän sukulaisuuksiensa kartoittamiseen liittyy monia ongelmia.

Samoin päivitin Pusulan Karisjärven Harmin talon isännän, Mats Mårtenssonin jälkeläisluettelon
http://www.varola.fi/harmi

Matsin kohdalla päästään tarvittaessa vielä pari sukupolvea taaksepäinkin, mutta johan sitä oheisessakin taulustossa riittää ihmeteltävää. Harmin talon jälkeläisten joukosta voi bongata vaikka professori Elias Lönnrotin tai tehtailija G.W. Sohlbergin. Samoin sieltä löytyy Tarja Halosen isoäiti Ida Öfverström. Presidenttimme on siis sukua molemmille edellä mainituille herroille....

23.10.2006

Päivityksiä kotisivuillani

En ole tähän asti pahemmin kirjannut kotisivuilleni tekemiäni sukutaulustojen päivityksiä.

Tästä päivästä lähtien tehdyt muutokset ilmestyvät tässä blogissani, joten;

20.10.2006 päivitetty Tallqvist suvun jälkeläisluettelo
(http://www.varola.fi/tallaa)

23.10.2006 päivitetty Tomas Tomassonin jälkeläisluettelo
(http://www.varola.fi/Tomas)

23.10.2006 päivitetty Lithovius suvun jälkeläisluettelo
(http://www.varola.fi/listat/lauri)

23.10.2006 päivitetty rusthollari Mårtenin jälkeläisluettelo
(http://www.varola.fi/morten)

ja varsinainen osoite on http://www.varola.fi

22.10.2006

Alftan epitafi


Juhani Pesun pyynnöstä julkaisen ohessa sukulistalla mielipiteen vaihtoa innoittaneen Alftan kuvan.







Osasuurennos kuvasta - viitaten sukulistan nimikeskusteluun.

21.10.2006

Nedre Lövkullan rusthollari Mårten Weurlander - Espoosta

Kun astelee Espoon Ikean parkkipaikalla, saattaa nähdä moottoritien toisella puolella olevan golfkentän. Tämä kenttä sijaitsee ikivanhan Nedre Lövkullan tilan mailla. Tila on ollut Weurlander -suvun hallussa jo vuodesta 1794, jolloin se tuli sukuun avioliiton kautta.

Vain kilometrin päässä tilasta sijaitsee Espoon tuomiokirkko, jonka ympärille levittäytyvältä hautausmaalta löytyy rusthollari Mårten Vilhelm Weurlanderin sukuhauta.


TAULU 1
1.
Sukupolvi
Mårten Wilhelm Mårteninpoika Weurlander, Rusthollari
Isä: Mårten Mårteninpoika Weurlander, Äiti: Maria Kristina Morelius
* 04.06.1832, Espoo, Glomsby † 11.07.1897 (65v 1kk), Espoo, Glomsby
Puoliso
Amalia Matilda Nummelin ¥ 08.12.1853 Espoo
*05.04.1834, Espoo, †31.01.1919, Espoo
Isä Espoon Snettansin Nedergårdin talollinen Anders Nummelin, äiti Lovisa Gestrin.
Lapset
1) Hilma Weurlander *13.09.1854, Espoo, †30.07.1941, Espoo
2) Ina Matilda Weurlander *02.03.1856, Espoo, †17.09.1875, Espoo
3) Hilda Evelina Weurlander *22.01.1858, Espoo
4) Adele Charlotta Weurlander *27.01.1860, Espoo, †15.03.1948, Espoo

5) Hulda Josefina *18.02.1862, Espoo, +22.8.1948, Espoo
6) Aina Maria Weurlander *05.03.1864, Espoo, †03.10.1928, Espoo (Taulu 2)
7) Mårten Werner Weurlander *1866, Espoo, †1927, Espoo
8) Magnus Wilhelm Weurlander *1868, Espoo, †1957
9) Elin Alexandra Weurlander *31.12.1870, Espoo
10) Jenny Amalia Weurlander *02.12.1873, Espoo (Taulu 3)
11) Martin Valfrid Weurlander *19.10.1877, Espoo (Taulu 4)

Espoon Nedre-Lövkullan rusthollari. Toimi myös pitäjän kirkkovahtina.
Hänen perheensä hauta löytyy edelleen vuonna 2006 Espoon tuomiokirkkoa ympäröivältä kirkkomaalta.

TAULU 2
2. Sukupolvi
Aina Maria Mårtenintytär Weurlander
Isä: Mårten Wilhelm Mårteninpoika Weurlander (Taulu 1), Äiti: Amalia Matilda Nummelin
* 05.03.1864, Espoo, Glomsby † 03.10.1928 (64v 6kk), Espoo
Puoliso
Oskar Rinne ¥ 08.08.1897 Espoo
*16.05.1866, Mikkeli, †15.06.1917, Espoo
Lapset
1) Ros-Marie Rinne *18.10.1899, Turku (Taulu 5)
2) Gunnar Erik Rinne *20.01.1901, Espoo, †20.05.1961 (Taulu 6)



TAULU 3
2. Sukupolvi
Jenny Amalia Mårtenintytär Weurlander, Opettaja
Isä: Mårten Wilhelm Mårteninpoika Weurlander (Taulu 1), Äiti: Amalia Matilda Nummelin
* 02.12.1873, Espoo, Glomsby
Puoliso
Karl Alfons Weckström ¥ 24.04.1927 Espoo
*31.05.1869, Espoo, †08.11.1930, Espoo
Kansankoulunopettajatar.

TAULU 4
2. Sukupolvi
Martin Valfrid Mårteninpoika Weurlander
Isä: Mårten Wilhelm Mårteninpoika Weurlander (Taulu 1), Äiti: Amalia Matilda Nummelin
* 19.10.1877, Espoo, Glomsby
Puoliso
Hildur Viktoria Nordblad ¥ 23.06.1908
*21.10.1881, Hausjärvi
Syntyisin Hausjärveltä, isä rautatieläinen Emanuel Nordblad ja äiti Hanna Viktoria Bergman.
Maanviljelijä Espoon Heidkullassa.
Ylioppilas 1898, filosofian kandidaatti 1908 ja promovoitu maisteri 1914.

TAULU 5
3. Sukupolvi
Ros-Marie Oskarintytär Rinne
Isä: Oskar Rinne, Äiti: Aina Maria Mårtenintytär Weurlander (Taulu 2)
* 18.10.1899, Turku
Puoliso
Sven Gustav Saladin Gruner
*01.12.1895, Helsinki, †14.05.1955


TAULU 6
3. Sukupolvi
Gunnar Erik Rinne
Isä: Oskar Rinne, Äiti: Aina Maria Mårtenintytär Weurlander (Taulu 2)
* 20.01.1901, Espoo † 20.05.1961 (60v 4kk)
Puoliso
Aune Aina Siven
*10.01.1905, Kirkkonummi




Tämän Weurlander -suku oli alunperin kotoisin Pusulan Vörlön kylän Anttilan talosta. Anttilan isäntä vuosina 1691-1726 oli Mårten Jakobsson. Hänen puolisonsa oli erään esi-isäni sisar, Anna Tomasdotter saman pitäjän Hattulan kylän Passiarin talosta.

Mårten Vilhelmin esivanhempia löydät tästä taulustosta;


19.10.2006

Tott -suvusta

Ohessa on kolme sivua teoksesta "Nuijasota , sen syyt ja tapaukset", kertoellut Yrjö Koskinen, kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino Helsingissä 1929.

Mainittu teos on alunperin julkaistu jo 1857-59 ja vuoden 1929 painos oli kolmas, korjattu versio. Korjaukset on tehnyt Ohto Oksala.

Innoituksen tähän "julkistamiseen" sain sukulistan Emerentia Tott -aiheisesta keskustelusta. Voisi olettaa, että Tott suku ei kaikille ole aivan niin tuttu?

HUOM : uudempi tutkimus on voinut löytää virheitä oheisista tiedoista. En ole itse tutkinut ao. sukua lainkaan, joten en pysty myöskään ottamaan kantaa mahdollisiin erheisiin.

Professori Knut Tallqvist



Kuva on osoitteesta http://cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Tallqvist,_Knut_Leonard

Itämaisen kirjallisuuden professori Knut Tallqvist ei pitänyt naisten opiskelusta yliopistossa. Niinpä hän kerran virkatovereilleen mainitsi oppilaittensa lukumäärästä eräällä luennollaan, että läsnä oli >>niin ja niin monta kuulijaa ja yksi nainen>>. Kun hän toimi historiallis-kielitieteellisen osaston dekaanina, tuli hänen luokseen eräs ylioppilasneitonen, joka vedoten annettuihin säännöksiin pyysi herra dekaania antamaan hänelle opintoneuvoja. Dekaani ei kuitenkaan suostunut antamaan hänelle muuta neuvoa kuin lyhyen ja ytimekkään: "Tyttöjen ei pidä opiskella".


Knut Tallqvist syntyi maaliskuun 16. päivä vuonna 1865 Kirkkonummella, jossa hänen isänsä Johan Stefan T. oli tuolloin pitäjänapulaisena. Isä Johanista tuli lopulta rovasti Noormarkkuun. Knutin äiti Johanna Rindell oli kultasepän tytär Porin kaupungista.

Tallqvistin suvun kantaisä oli Ruotsista Suomeen 1500-luvun lopulla tullut kapteeni Sven Eriksson. Knutin esiäitien joukosta löytyvät mm. Katarina Thauvonius ja Margareta Agricola. Lisätietoja löytyy kotisivuiltani linkin Tallqvist takaa.

15.10.2006

Karl Kustaa Olin ja Kustava Lagerbom

Ohessa eräs esipolvitaulusto Nummen pitäjästä.



13.10.2006

Wendelinin veljekset


Isoisäni kasvatti-isällä, Juho Wendelinillä, oli kolme veljeä; Kustaa (s. 1865), Kalle (s. 1871) ja Albert (s. 1876).

Näistä Kustaa isännöi aikanaan Suomusjärven Lemulan kylän Liukon taloa puolisonaan kiskolainen Hilja Lehtonen. Heillä oli kaksi poikaa, Armas ja Uuno.

Kalle ja Albert pysyivät puolestaan koko ikänsä poikamiehinä.

Tässä kuvassa Juho on saanut seurakseen Kallen. Piippumiehiä näyttävät molemmat olleen ja ulkonäön sekä eleiden perusteella heidät voi hyvällä omallatunnolla todeta veljeksiksi.

12.10.2006

Varkauksia Lohjalla 1690-luvulla

Lohjan Varolan talon isännän, Niilo Isakinpojan sisar Kreetta, asui miehensä kanssa kotitalossaan ainakin vielä 1690-luvulla.

Kreetta joutui käymään käräjillä ainakin pariin otteeseen. Ensimmäisellä kerralla lähinaapuri, Torholan talon Niilo, sai Kreetalta lainaksi härän. Ikävä kyllä Niilo ei lainaansa palauttanut, vaan myi eläimen edelleen. Tästä teosta miehelle lankesi 27 taalarin sakko.

Torholan Niilon poika Henrik joutui käräjille vuonna 1696. Kreetalta oli viety kasa perinnöksi saatuja tavaroita, joita Henrik sitten oli kaupitellut Tammisaaren torilla. Varastettuja tuotteita oli seuraavasti;

-hopealusikka,
* merkitty NIS – EOD
(Nils Isaksson/Elisabeth Olofsdotter, Kreetan vanhemmat)
-kullattu hopearaha, jossa pöllönkuva
-neljä kullattua hopeasormusta
-kuusi paria villasukkia
-10 kyynärää kirkasta palttinaa
-20 kyynärää itsekudottua palttinaa
-kaksi paria sormikkaita
-puolen tuopin kokoinen tinatuoppi
-kaksi miesväen kaulahuivia
-kaksi hihamuhvia
-neljää kerää lankaa
-kolme juustoa
-yksi pari lakanoita ja tyynyliinoja
-kaksi naisten hihallista paitaa
-tupakkaa



Henrik oli saanut hopealusikasta seitsemän taalaria, rahasta viisi ja sormuksesta kolme markkaa. Hän lienee saanut tuomion rikoksestaan, mutta tätä seikkaa ei ole kirjattu toistaiseksi ylös.

Merkille pantavaa on mielestäni se, että talossa on ollut vaatetavaraa runsaasti. Lisäksi huomiota herättää listan viimeinen artikkeli, tupakka. Mikä lienee ollut itsekudotun ja kirkkaan palttinan ero?


Lähteenä tässä artikkelissa on ollut A.D. Neoviuksen kirjoitelma vuodelta 1911

10.10.2006

Aleksanteri Himanen Kivennavan pitäjästä

Aleksanteri Himanen syntyi Kivennavan Kuokkalassa 1866.

Hänen esipolvensa johtavat äidin puolelta Kangasalan pitäjään Hämeessä.

Ohessa Aleksanterin pienimuotoinen esipolvitaulusto äidin puolelta.


Vapautus asepalveluksesta?

Isäni isoisä, työmies Kustaa Verhola syntyi Karjalohjalla vuonna 1874. Hänen vanhemmillaan, suutari August Wareliuksella ja vaimollaan Eva Ahlbomilla oli yhteensä kuusi lasta. Lapsista peräti kolme kuoli yhden ainoan viikon aikana vuonna 1882 ja näin Kustaasta tuli perheen ainoa poika.

Hän pääsi ripille 15.6.1890 ja tuolloin hänet todettiin mm. kirjoitustaitoiseksi.

Kuusi vuotta myöhemmin Kustaa olisi joutunut tsaarin armeijaan, mutta vanhempien pyynnöstä Karjalohjan tuolloinen kirkkoherra Alftan laati oheisen anomuksen.



Anomus ilmeisesti tehosi, koska säilyneiden tietojen mukaan Kustaa Verhola ei koskaan joutunut asepalvelukseen. Hän meni vuonna 1901 naimisiin Seliina Lindströmin kanssa ja asui perheineen mm. Pentjärven rannalla sijainneessa torpassa. Vaimon kuoltua 1930 hän muutti neljän lapsensa kanssa Lohjan kaupunkiin ja kuoli siellä neljä vuotta myöhemmin.

9.10.2006

Lääninrovasti von Pfaler



Lohjan kirkkomaalta löytyi syksyisenä päivänä vaatimaton rautaristi, jonka alla lepää kirkkoherra ja lääninrovasti Karl Gustaf von Pfaler. Helsingin Yliopiston oppilasmatrikkeli kertoo hänestä seuraavaa;

Syntyi Lempäälässä 7.3.1791.
Vanhemmat: varasotatuomari Venzel Ulrik von Pfaler
9310 (yo 1775, † 1852) ja Katarina Charlotta Grundström.
Porvoon lukion oppilas 21.2.1807 – 22.7.1809.

Ylioppilas Turussa sl. 1809 Pfaler, Car. Gust., Satac. _ 982.
Satakuntalaisen osakunnan jäsen 28.2.1810 1810. D. XXVIII Febr. Carolus Gustavus Pfaler Lempelænsis natus die VII Martii MDCCXC. Prom. Phil. Mag:r A:o 1815. Lärare wid Gripenbergska Institutet.
Elementarlärare vid Kadett Korpsen i Fredrikshamn 1822. Prestvigd 1823.
Kyrkoherde i Tenala 1827. Prost 1836. Ledamot af S:t Annae Ordens 3:dje Klass.
Kyrkoherde i Lojo 1840. Respondentti 6.12.1813 pro exercitio, pr. Fredrik Vilhelm Pipping
11295. Respondentti 7.6.1815 pro gradu, pr. Hans Henrik Fattenborg 10328. FM 13.10.1815.
Vihitty papiksi Porvoon hiippakuntaan Turussa 5.2.1823.
Vt. 2. kollega Turun katedraalikoulussa 1815. Latinan kielen opettaja Odert Gripenbergin internaattikoulussa 1816, vuodesta 1822 Haminan kadettikoulun alkeiskoulussa.
Kadettikoulun vt. pastori 1824.
Tenholan kirkkoherra 1827, Lohjan 1841.
Lääninrovasti. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1842. Kuoli Lohjalla 21.4.1856.

Pso: 1:o 1816 serkku Kristina Charlotta Schrey († 1821); 2:o 1827 Johanna Vilhelmina Löfman († 1876).

Lanko: auskultantti Fredrik Vilhelm Schrey 11970 (yo 1805, † 1810).
Lanko: merimies Berndt Fredrik Löfman
15070 (yo 1833, † 1843).
Vävy: Lemlandin kirkkoherra Adolf Eklöf
15117 (yo 1833, † 1870).
Vävy: Turun ala-alkeiskoulun opettaja Johan Fredrik Isidor Lundenius
15619 (yo 1838, † 1859).
Vävy: Jomalan kirkkoherra Viktor Mauritz Roslin
16114 (yo 1843, † 1878).
Vävy: Kemiön kirkkoherra, FM Karl August Mellberg
16824 (yo 1850, † 1915).

6.10.2006

Ulrikan kolme puolisoa; Johanit Dammert, Rautell ja Thorberg!

Esiäitini Ulrika Jägerhorn af Storby syntyi Lohjan Laakspohjan kartanossa helmikuussa 1714. Hän ei ilmeisesti koskaan ehtinyt nähdä isäänsä, majuri Torstenia, joka kaatui Isokyrön Napuen taistelussa saman kuun 19. päivänä.

Ulrikan omasta elämästä muodostui vaiherikas ja hän oli naimisissa kolmen eri Johanin kanssa.

Ensimmäisen kerran hän meni naimisiin korpraali Johan Dammertin kanssa vuoden 1737 paikkeilla. Lohjan Humppilan kylästä on lähtöisin eräs Dammert-suku, mutta korpraalimme lienee syntynyt Sysmän Linnan rusthollissa.

Johan Dammert kävi Porvoon kimnaasia 1731-34 ja mainitaan nuorimman poikansa, Karl Fredrikin syntymän yhteydessä ylioppilaana vuonna 1738. Näin ollen hän lienee syntynyt 1716-1719 välisenä aikana. Jo vuotta aiemmin oli syntynyt perheen esikoinen, Ebba-tytär.

Espoon haudattujen luettelon mukaan kirkkomaan multiin kätkettiin "uusissa paarivaatteissa" korpraali Johan Dammert toukokuun 23. päivä vuonna 1740. Ulrikan ja Johanin kolmas yhteinen lapsi, Johan, syntyi Vanhalassa, missä perhe ilmeisesti asui Ulrikan sisaren, Johannan luona. Johannan puoliso oli vänrikki Gabriel Procopaeus.


Seuraavat vuodet Ulrika eli leskenä, mutta vuoden 1749 astui perheeseen uusi puoliso. Lohjan Roution rusthollarin poika ja Moision kartanonvouti Johan Rautell vihittiin hänen kanssaan 24. maaliskuuta. Johanin ensimmäinen puoliso oli ollut vuotta aiemmin kuollut Maria Tallqvist, Karjalohjan Pellonkylän rusthollarin tytär. Marian ensimmäinen puoliso taasen oli ollut Lohjan Mailan Norrvikin rusthollari Abraham Henriksson. Marian molemmat avioliitot jäivät lapsettomiksi.

Ulrikalle ja Johan Rautelille syntyi yksi yhteinen lapsi, tytär Johanna. Kuin kohtalon oikusta jäi tässäkin tapauksessa tytär isää vaille. Johan kuoli jo syksyllä 1749 ja Johanna syntyi vasta seuraavan vuoden tammikuussa. Johanna meni naimisiin vain 15-vuotiaana Karjalohjan Lohjantaipaleen Hakalassa syntyneen Henrik Hagelbergin kanssa.

Vuoden 1750 joulukuussa Ulrika meni kolmannen kerran naimisiin, tällä kertaa Lohjan Torholan talon perillisen, Johan Thorbergin kanssa. Johania tituleerataan ylioppilaaksi. Pariskunta sai viisi yhteistä lasta, joista ainakin kahdella tyttärellä oli omia jälkeläisiä. Poika Gabriel ja tytär Anna jäivät asumaan kotitaloonsa, Karjalohjan Karkaliin ja kuolivat siellä naimattomia 1800-luvulla. Tytär Maija Stinan vaiheista ei ole tietoa,hän kenties kuoli jo lapsena.


Kolmannen kerran Ulrika jäi leskeksi vuonna 1764. Tämän jälkeen hän asui Karkalin talossa ja kuoli "vanhuuteen" vuoden 1778 keväällä.

5.10.2006

Ongelmia nettisivuilla

Valitettavasti mainostamani Hagelbergien sukusivut eivät toistaiseksi toimi kuin Internet Explorer -selaimella. Pyrin saamaan tuen muillekin selaimille mahdollisimman pian.

Syyskuun 2006 aikana blogini statistiikan mukaan sivuilla käyneiden lukijoiden selaimet jakautuivat seuraavasti;

IE 70%
Firefox 22%
Opera 2,5%
Safari 2,5%
Mozilla 1,7%
muut 1,3%

Tiedot perustuvat Google Analytics -palveluun.

Lukujen perusteella sivujen on todella syytä toimia muillakin kuin Microsoftin selaimilla :-)

4.10.2006

Karjalohjan Hagelberg-suvulle omat kotisivut

Näpräsin omaksi ja muiden iloksi Karjalohjan Lohjantaipaleen Hakalan talosta lähtöisin olevalle Hagelberg-suvulle perustoimintoiset kotisivut.

Toivoisin saavani mahdollisimman paljon lisätietoja suvun jäseniltä esimerkiksi valokuvien ja tarinoiden muodossa. Netistä löytyy runsaasti esimerkkejä siitä, miten verkkojulkaisu voi yhdistää eri puolella maata ja jopa maailmaa asuvia suvun jäseniä. Toistaiseksi sivuilta löytyy esi- ja jälkipolvitaulustot, näistä jälkimmäinen erittäin vajavaisena. Lisäksi mukana on kertomus Hagelbergien toisesta sukutapaamisesta vuonna 2002.


Niin, se osoite on toistaiseksi tälläinen - jatkossa pyrin siirtämään sivut oman domainin eli verkkotunnuksen alle.

http://www.varola.fi/temp/Julkaisu2.htm

3.10.2006

Janet Jackson, Michael Jackson ja Minerva

Mitäs näillä kolmella nimellä on tekemistä keskenään?

Kaksi ensimmäistä ovat sisaruksia keskenään ja Minerva on heidän isoäitinsä isoäiti!

Mahtoiko mainittu isoäiti saada nimensä roomalaisten sodanjumalattarelta? Janetin ja Michaelin tempaukset olisivat varmaan tuntuneet 1800-luvun puolivälin tummaihoisesta, Alabamassa asuvasta naisesta avaruudesta tulleiden tekemiltä. Siksi kaukana ovat näiden aikojen arvomaailmat.

Olen tähän alle koonnut eri lähteistä hieman sekavankin sukupuun Michaelin esivanhemmista. Hänen juurensa ovat vahvasti syvässä etelässä, Alabaman osavaltion puuvillaplantaaseilla. Lisätietoja saa helpoiten mm. Googlen avulla hakusanoilla michael jackson genealogy dowling tai osoitteesta www.familysearch.org


Michael Jackson syntyi 29.8.1958 Indianan osavaltion Garyn kaupungissa.
Hänen vanhempansa ovat Joseph Walter Jackson (s. 26.7.1929 Arizonan Fountain Hillissä) ja Katherine Esther Scruse (s. 4.5.1930 Alabaman Barbourissa).
Joseph ja Katherine vihittiin morsiamen kotikaupungissa 4.5.1930.

Josephin vanhemmat;
Samuel Jackson (s. n. 1900)Chrystal Lee King (s. n. 1900)

Samuel oli ammatiltaan opettaja ja perheeseen syntyi Josephin lisäksi kolme muuta lasta.

Katherinen vanhemmat;
Prince Albert Screws (s. 16.10.1907 Alabaman Jerniganin Russelissa)Martha Upshaw (s. 14.12.1907 Alabamassa - k. 29.4.1990 Kalifornian Los Angelesissa)

Prince ja Martha vihittiin vuoden 1927 paikkeilla Alabamassa ja he erosivat 1935.

Prince työskenteli mm. rautateillä ja viljeli puuvillaa.

Heillä oli Katherinen lisäksi yksi lapsi.


Prince Albertin vanhemmat;
Prince Screws (s. 1.11.1878 Alabamassa Russelissa - k. 1933 samassa paikassa)Julia Belle Jordan (s. tammikuussa 1882 Alabamassa)

Prince ja Julia oli vihitty vuonna 1897 Alabamassa.

Princen (s. 1878) vanhemmat;
Prince Screws (s. n. 1826 Alabamassa)Mary Etta (s. n. 1847 Alabamassa - k- 20.3.1920 Alabaman Russelissa)


Marthan vanhemmat;

Daniel UpshawJeanety Brown


Danielin vanhemmat;
Jonas Upshaw (s. n. 1862 Alabaman Spring Hillissä)Minerva Grant

Jonas ja Minerva oli vihitty 8.1.1885


Jonaksen vanhemmat;
Bob Upshaw (s. n. 1820)

Bob oli ammatiltaan maanviljelijä.

Berndt Packalen ja Henrika Öfverström

Lohjan kirkon ympärille levittäytyvällä hautausmaalla on monia mielenkiintoisia muistokiviä.
Kuvassa olevan kiven alle on kätketty Berndt August Packalen, hänen vaimonsa Henrika Sofia Öfverström ja heidän lapsensa Amanda Sofia.


Berndtin isä oli Nummen Raatiksen kylän Pakasen talollinen Johan Johansson ja hänen äitinsä Johanna Forström saman kylän Sipilän talosta. Pariskunta oli vihitty vuonna 1817 ja heillä oli yhteensä kahdeksan lasta.
Johanna Forströmin sukujuuret vievät mm. Karisjärven Harmille ja Millolaan.


Henrika Sofia syntyi Lohjan Karstun kylän Pohjalaisen talossa. Isä Gustaf Adolf Ö. ja äiti Maria Malin. Gustaf oli kotoisin Kirkkonummen Stor-Estbyn Hommaksen rusthollista ja Maria Lohjan Maikkalan Isotalosta.

29.9.2006

Ida Wikström

Ida Josefa Efraimintytär Wikström syntyi Suomusjärven Laidikkeen kylän Sipilän talon torpassa. Hänen isänsä oli syntynyt Sammatin Kiikalan kylän Ali-Kottarin talon Nummen torpassa ja mennyt vuonna 1864 naimisiin Stina Ulrika Eliaksentyttären kanssa.

Ida Josefa meni heinäkuussa 1901 naimisiin niin ikään Suomusjärvellä syntyneen Juho Wendelinin kanssa. Juho isä oli Petter W. Laidikkeen kylän Jussilan talon Nummenpään torpasta ja äiti Ulrika Renvall Kiikalasta.

Ida ja Juho jäivät lapsettomiksi. Taustalla saattaa olla heidän läheinen sukulaisuutensa. Petter Wendelin ja Stina Ulrika Eliaksentytär olivat nimittäin sisaruksia. Näin Ida ja Juho olivat keskenään serkuksia.

Heidän kasvattilapsekseen tuli vuonna 1913 isoisäni Sulo Vuorela.

Erittäin mielenkiintoiseksi tämän pariskunnan tekee se seikka, että molemmat olivat kaukaista sukua Sulon tulevalle vaimolle, Esteri Verholalle. Näin pienet ovat piirit tällä seudulla.

Joskus 1900-luvun alkupuolella Ida teetätti tämän potretin!

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...