Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

31.8.2006

Valtiopäiväjärjestys vuodelta 1906

Sata vuotta sitten Suomi oli Venäjän vallan alainen suuriruhtinasmaa ja niinpä Nikolai II oli armollisesti suonut maallemme uuden valtiopäiväjärjestyksen. Werner Söderström Osakeyhtiö julkaisi "Kyläläisten Kirjasia" -sarjassaan "Waltiopäiväjärjestyksen ja Waalilain". Lisäksi 50 pennin hinnalla sai liitteenä "Kansalaisen waalioppaan", joka on painettu kirjasen loppupuolelle.
Ohessa teoksen etukansi, etulehti ja ensimmäinen tekstisivu.

Tämä kokoelma on jo melko demokraattinen; heti aluksi todetaan eduskunnan edustavan Suomen kansaa. Toki mukana on kosolti tsaarinvallan vaikutusta - hänellä oli halutessaan oikeus määrätä uudet vaalit ennen lainmukaista kolmen vuoden toimikautta.


30.8.2006

Suomusjärven Lahnajärven



Monelle on varmaan tuttu Turun ja Helsingin välisen reitin puolimatkan krouvi, Lahnajärven huoltoasema. Lahnajärven toisella rannalla, lähes järven päädyssä sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan ikivanhat Reukan, Kolhon, Sipilän, Klemelän ja Suonin talot. Tämä pieni aitta on ilmeisesti kuulunut Kolhon tiluksiin.

Eräät esivanhempani olivat puolestaan naapuritalon Reukan isäntinä ainakin 1600-luvun puolesta välistä 1800-luvun alkuun. Ensimmäinen näistä oli 1706 kuollut Yrjö, joka mainitaan myös pitäjän lautamiehenä. Hänet haudattiin "kirkon kuorioven alle".

Kolhon isäntänä 1900-luvun alkupuolella oli muuan Karl Viktor Salin (s. 24.4.1860), jonka isä oli Kettulan kylän Härkälän rusthollari ja lampuoti Johan Jakob Salin ja äiti Ulrika Johansdotter. Karl Viktor tuli Kolholle naituaan edellisen isännän tyttären, Serafia Johansdotterin lokakuun 16. päivä vuonna 1884. Ei liene mahdotonta, että aitta oli Karl Viktorin ajoilta. Toisaalta iän mukanaan tuoma patina viittaisi jo hänen appensa aikoihin!

29.8.2006

30.08.1856 - 150 vuotta sitten

Elokuun toiseksi viimeisenä päivänä vuonna 1856 syntyi Sammatin Myllykylän Vähäpousun talosssa tyttövauva, joka sai kaksi päivää myöhemmin kasteessa nimen Maria Sophia.

Hänen vanhempansa olivat talon isäntä Erik Johaninpoika Sundström ja tämän vaimo Eva Sofia Hjelt. Eva Sofian syntyperästä ei tämän kirjoittajalla ole tietoa.

Isä Erik kuoli 1860-luvun alussa ja äiti Eva Sofia nai 1864 Karjalohjan Lönnhammarin kylän Tusslan talollisen pojan, Johan Gabriel Hagelbergin.

Erik Sundströmin Johan-isä oli ollut Vähäpousun edellinen isäntä ja hänen äitinsä Stina Wahlstedt oli sukua Myllykylän Isopousun, Kiikalan kylän Bredan, Karjalohjan Tallaan ja Lohilammen Uudentalon väelle, vain muutamia mainitakseni.

Maria Sophian myöhemmistä vaiheista ei ikävä kyllä ole toistaiseksi tietoa.

28.8.2006

Billnäsin ruukki

Pohjan pitäjän läpi virtaa Mustionjoki, joka muinaisen Skavistadin tilan kohdalla muodostaa pienen kosken. Tähän paikkaan perusti herra Carl Billsten rautaruukin vuonna 1641. Tästä laitoksesta tuli Suomen ensimmäinen yksityisen perustama ruukki.

Teollinen toiminta jatkui samalla paikalla aina vuoteen 2002 saakka. Tämän jälkeen ruukkimiljöötä ovat elävöittäneet antiikkimarkkinat, käsityöläiset, taitelijat ja ennen kaikkea monikansallinen Faces -festivaali.

Ruukin keskelle tuli rautatien pistoraide Pinjaisten asemalta, parin kilometrin päästä. Sitä kautta kuljetettiin raaka-aineita ruukille ja valmiita tuotteita maailmalle. Helsinki-Turku -radan oikaisun myötä 1990-luvulla purettiin tämäkin väli.

Tämä pieni kuva on otettu 1960-luvun alkupuolella joen ylittävän sillan kupeesta kohti joen länsirannalla olevaa voimalaitosta. Voimalan kupeessa sijaitsevassa myllyssä on nykyisin kahvila ja erinomainen ruukkia esittelevä museo. Myös voimalan puolelle on vapaa pääsy.

Skavistadin tilan omisti muuten 1300-luvulla Viron Padisen luostari!


26.8.2006

Inkoon seurakunnasta nopeaa palvelua

Tilasin keskiviikkona 23.8.2006 Inkoon seurakunnasta virkatodistuksen sukuselvitystä varten. Pyysin tietoja erään henkilön vanhemmista ja isovanhemmista syntymäaikoineen ja paikkoineen.

Lähetin kyselyni sähköpostitse seurakunnan kansliaan ja jäin odottelemaan jotain palautetta tai kuittausta työn vastaanottamisesta.

Yllätys oli todella suuri, kun perjantaina 25.8.2006 posti kantoi laatikkooni kirjeen Inkoosta. Sisällä olivat pyytämäni tiedot ja pieni neuvo jatkotutkimuksia varten. Tämä kaikki puolen tunnin taksalla eli noin reilulla kymmenellä eurolla, sisältäen postituksen.

Tämä on aivan erinomaista palvelua - lähetän tätä kautta lämpimät kiitokset vt. toimistonhoitaja Siv'ille!

24.8.2006

Muistovihko kouluajoilta

Esittelin taannoin Elias Lönnrotin Emännyyskoulun oppilaita vuosikurssilta 1927-28. Mukana oli mm. isotätini Naima Verhola - suora linkki http://juhansuku.blogspot.com/2006/06/elias-lnnrotin-emnnyskoulun.html

Naiman "muistovihko" tuolta kouluvuodelta on säilynyt hyväkuntoisena. Värssyt ovat pysyneet melko samanlaisina vuosikymmenistä toiseen, vain kiiltokuvat puuttuvat tästä jo nuoriksi naisiksi ehtineiden neitien vihosta.

Nämä kaksi runoa on päivätty "Jukolassa", joka oli yksi Emännyyskoulujen asuntoloista.


23.8.2006

Israel Rautell

Israel Rautell omisti 1800-luvun loppupuoliskolla Karjaan Skansbackan Nedergårdin - myöhemmin hänet tapaa viljelijänä vaimonsa kotitalossa, Karjalohjan Lohjantaipaleen Ylhäisillä.

Israel käytti sukunimeä Rautell, mutta hänellä ei tuntuisi olevan sukusiteitä Lohjan Roution ratsutilalta lähteneeseen samannimiseen sukuun. Oheisen, muutamia sukupolvia taaksepäin vievän tauluston mukaan hänen juurensa ovat Kiskon pitäjässä.

Ottaisin mielelläni vastaan lisätietoja alla mainituista Kiskon Toijan kylän Skepparsin rusthollista sekä Haapaniemen ja Pullaston torpista. Pullaston myöhemmistä torppareista jotain löytyy itseltänikin ennestään. Skepparsin nimi on dokumentoitu myös muodoissa Kipari ja Skyppars.

Kuuntelussa Ella Fitzgerald : Fever



Esipolvitaulu: Rautell Israel * 1837 Kisko † 1904
23.08.2006


TAULU 1


Israel Israelinpoika Rautell, Rusthollari
Isä: Israel Johaninpoika (Taulu 2), Äiti: Maija Greta Johanintytär Trogen (Taulu 3)
* 05.05.1837, Kisko, Jyly [*] 07.05.1837, Kisko † 28.05.1904 (67v), Karjalohja
Puoliso
Josepha Johanna Henrikintytär Öhman ¥ 13.11.1873 Karjalohja
*10.05.1857, Karjalohja, †05.03.1920, Karjalohja
Isä: Henrik Johan Öhman, Äiti: Ulrica Gustafva Henricintytär Karell
Isä Jylyn Jaakkolan Pullaston torppari Israel Johansson ja äiti Orijärven Hepolahden torpparin tytär Maja Greta Trogen.

Omisti myöhemmin Karjaalla Skansbackan Nedergårdin. Vaimonsa kotitalon, Karjalohjan Lohjantaipaleen Ylhäisten viljelijä.
Sukunimestään huolimatta hänellä ei näyttäisi olleen siteitä Lohjan Routiolta lähteneeseen Rautell-sukuun.

TAULU 2
i
Israel Johaninpoika , Torppari
Isä: Johan (Taulu 4), Äiti: Justina Petterintytär (Taulu 5)
* 04.12.1802, Kisko, Jyly [*] 05.12.1802, Kisko
Puoliso
Maija Greta Johanintytär Trogen ¥ 16.01.1827 Kisko (Taulu 3)
*24.11.1803, Kisko
Isä: Johan Andersinpoika Trogen (Taulu 6), Äiti: Maria (Taulu 7)
Lapsi
1) Israel Rautell *05.05.1837, Kisko, †28.05.1904, Karjalohja (Taulu 1)

Kiskon pitäjän Jylyn kylän Jaakkolan talon Pullaston torppari.

TAULU 3
ä
Maija Greta Johanintytär Trogen
Isä: Johan Andersinpoika Trogen (Taulu 6), Äiti: Maria (Taulu 7)
* 24.11.1803, Kisko, Orijärvi [*] 24.11.1803, Kisko
Puoliso
Israel Johaninpoika ¥ 16.01.1827 Kisko (Taulu 2)
*04.12.1802, Kisko
Isä: Johan (Taulu 4), Äiti: Justina Petterintytär (Taulu 5)
Lapsi
1) Israel Rautell *05.05.1837, Kisko, †28.05.1904, Karjalohja (Taulu 1)

Torpparin tytär Kiskon pitäjän Orijärven kylän Hepolahdelta. Isä Johan Trogen oli ollut töissä myös Orijärven kaivoksella.

TAULU 4
i i
Johan , Torppari

Puoliso
Justina Petterintytär ¥ 30.06.1793 Kisko (Taulu 5)
*05.05.1764, Kisko
Isä: Petter (Taulu 8), Äiti: Anna Matsintytär (Taulu 9)
Lapsi
1) Israel *04.12.1802, Kisko (Taulu 2)

Kiskon Jylyn kylän Kauppilan talon Pullaston torpparina 1700-1800-lukujen vaihteessa. Oli kahdesti naimisissa.

TAULU 5
i ä
Justina Petterintytär
Isä: Petter (Taulu 8), Äiti: Anna Matsintytär (Taulu 9)
* 05.05.1764, Kisko, Haapaniemi [*] 07.05.1764, Kisko
Puoliso
Johan ¥ 30.06.1793 Kisko (Taulu 4)
Lapsi
1) Israel *04.12.1802, Kisko (Taulu 2)

Vihittyjen luettelon mukaan Kiskon Haapaniemen edellisen lampuodin tytär (förra lbd. dr). Justina äiti Anna Matsdotter oli kotoisin Toijan Skepparsin rusthollista.

TAULU 6
ä i
Johan Andersinpoika Trogen
Isä: Anders Trogen (Taulu 10), Äiti: Kaisa (Taulu 11)
* 17.08.1770, Kisko, Orijärvi [*] 19.08.1770, Kisko
Puoliso
Maria (Taulu 7)
Lapsi
1) Maija Greta Trogen *24.11.1803, Kisko (Taulu 3)

Kaivosrenki Kiskon Orijärvellä.

TAULU 7
ä ä
Maria

Puoliso
Johan Andersinpoika Trogen (Taulu 6)
*17.08.1770, Kisko
Isä: Anders Trogen (Taulu 10), Äiti: Kaisa (Taulu 11)
Lapsi
1) Maija Greta Trogen *24.11.1803, Kisko (Taulu 3)

Sukuperä ja vihkiaika Johan Trobergin kanssa tuntemattomat.

TAULU 8
i ä i
Petter , Lampuoti

Puoliso
Anna Matsintytär ¥ 08.11.1761 Kisko (Taulu 9)
*1722A, Kisko
Isä: Mats (Taulu 12), Äiti: Maria (Taulu 13)
Lapsi
1) Justina *05.05.1764, Kisko (Taulu 5)

Kiskon Haapaniemen kylän lampuoti. Haapaniemi, kuten Kirkkojärven koko Uudenmaanpuoleinen alue kuului Kosken Ruukille.

TAULU 9
i ä ä
Anna Matsintytär
Isä: Mats (Taulu 12), Äiti: Maria (Taulu 13)
* 1722A, Kisko, Toija
Puoliso
Petter ¥ 08.11.1761 Kisko (Taulu 8)
*Kisko
Lapsi
1) Justina *05.05.1764, Kisko (Taulu 5)

Kiskon Toijan kylän Skepparsin talon rusthollarin tytär.
Isä Mats Mårtensson, äiti Maria Matsdotter - Annan syntymää ei tuntuisi löytyvän kastettujen luettelosta.

TAULU 10
ä i i
Anders Trogen, Kaivosrenki

Puoliso
Kaisa (Taulu 11)
Lapsi
1) Johan Trogen *17.08.1770, Kisko (Taulu 6)

Työskenteli mm. renkinä Kiskon pitäjän Orijärven kaivoksella.

TAULU 11
ä i ä
Kaisa

Puoliso
Anders Trogen (Taulu 10)
Lapsi
1) Johan Trogen *17.08.1770, Kisko (Taulu 6)



TAULU 12
i ä ä i
Mats , Rusthollari

Puoliso
Maria ¥ 28.12.1710 Kisko (Taulu 13)
Lapsi
1) Anna *1722A, Kisko (Taulu 9)

Viimeistään 1710-luvulta lähtien Kiskon Toijan kylän Skepparsin talon rusthollarina.

TAULU 13
i ä ä ä
Maria

Puoliso
Mats ¥ 28.12.1710 Kisko (Taulu 12)
Lapsi
1) Anna *1722A, Kisko (Taulu 9)

Kotoisin Kiskon Kavaston kylästä.

ESIPOLVITAULU, HAKEMISTOT
Anna Matsintytär * 1722A (Taulu 9)
Israel Johaninpoika * 1802 (Taulu 2)
Johan Abraminpoika (Taulu 4)
Justina Petterintytär * 1764 (Taulu 5)
Kaisa Samuelintytär (Taulu 11)
Maria Matsintytär (Taulu 13)
Maria Henrikintytär (Taulu 7)
Mats Mårteninpoika (Taulu 12)
Petter Matsinpoika (Taulu 8)
Rautell Israel * 1837 † 1904 (Taulu 1)
Trogen Anders (Taulu 10)
Trogen Johan * 1770 (Taulu 6)
Trogen Maija * 1803 (Taulu 3)
Öhman Josepha * 1857 † 1920 (Taulu 1)

Henrik Cederberg, s. 1836 Kruunupyy


Esi-isäni Henrik Cederberg syntyi Kruunupyyssä, Hoppsalan kylän Klubbin torpassa marraskuun lopulla 1836. Hänen vanhempiensa sukujuuret ovat lähiseudun taloissa ja niitä voidaan seurata monilta osin aina 1400-luvulle saakka.

Oheisen sukutaulun tekijä ei ole tiedossa. Taulun tiedot ovat valitettavan puuttelliset, mutta antavat silti mukavan lähtökohdan tarkempaa tutkiskeluun. Olisi oikein mukavaa, jos jokainen sukutietoja julkaiseva tutkija varustaisi tuotoksensa omalla nimellään. Näin yhteistyö olisi helpompaa ja mahdollisia korjauksia tai lisäyksiä voisi tehdä helpommin.

Tästä nimenomaisesta taulusta; Aleksanterin ja Helenan jälkeläiset ovat suurinpiirtein tiedossa, mutta kaikkien muiden sukuhaarojen täsmennykset ovat enemmän kuin tervetulleita!

Kuuntelussa The Flies : I'm Not Your Stepping Stone

22.8.2006

Pappi Talonpoika Lukkari

Sukututkimus on oikeastaan aika vanha harrastus. Tästä yhtenä osoituksena on mm. "Helsingin Uutiset" -lehden numerossa 17 (ilm. 26.2.1863) julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan eräiden tunnettujen pappissukujen talonpoikaisista esivanhemmista.

Asia on itsellenikin hyvin kiinnostava, koska koko sukututkimusharrastukseni lähti Lohjan Varolan talon jälkipolvien selvittelystä. Tämä sinänsä vaatimattoman maalaistuvan jälkeläisistä usea koulutti itsensä kirkolliseen virkaan.

Tämä artikkeli löytyi Historiallisesta sanomalehtikirjastosta http://digi.lib.helsinki.fi


21.8.2006

Karjaan Maasilta



Isovihan aikaan, elokuussa 1713 perääntymään joutuneet Ruotsi-Suomen joukot ryhmittyivät puolustusasemiin Mustionjoen rannalle, Karjaan Maasillan luokse.

Siellä muutaman sadan hengen vahvuinen osasto piti puoliaan moninverroin suurempaa venäläisten joukkoa vastaan usean tunnin ajan. Lopulta puolustajien oli peräydyttävä, koska he saivat tiedon vihollisen mahdollisesta hyökkäyksestä selustaan näiden ylitettyä joen hieman ylempää.


Maasillan kupeessa on taistelun muistomerkki, Karjaan kirkolle johtavassa tienhaarassa.

Maasilta itsessään on ikivanha ylityspaikka. Vähän sillan jälkeen saattoi Kuninkaantietä kulkeva matkaaja valita joko eteläisen tai pohjoisemman reitin Helsingin suuntaan. Eteläinen reitti vei läpi 1600-luvulla perustetun Fagervikin ruukin, kun taas pohjoisempi reitti koukkasi Lohjan Kirkniemen kautta Siuntioon.

Samasta risteyksestä saattoi myös kääntää matkansa Raaseporin linnan suuntaan tai 1500-luvulta lähtien Tammisaaren kaupunkiin. Tämä merellinen pikkukylä oli ollut vuoteen 1546 Pohjan pitäjän booli, mutta sai mainittuna vuonna kaupunkioikeudet Kustaa Vaasalta.


Maasillan komea kivisilta (kuvassa) purettiin kesällä 1959. Sillan kupeessa, joen keskellä, sijaitsee pieni saari, jossa on aikoinaan ollut kirkkoherran oma mylly.

Kuva on postikortista, joka on lähetetty 1961 - kortissa ei ole mitään tekijänoikeustietoja.

19.8.2006

Hagelbergien sukukokous

Siuntion Borgvikissä kokoontui tänään n. 100 Henrik Hagelbergin jälkeläistä tai perheenjäsentä neljänteen sukutapaamiseen.
Tunnelma oli kirjaimellisesti lämmin, kiitos kesäauringon ja mukavan porukan.
Kuvia ja lisätietoja lähipäivinä!

18.8.2006

Sanomia Turusta no 24

Sanomia Turusta -lehden numerossa 24, joka ilmestyi 16.6.1865 on seuraava mukava tarina.




Arpalahden muonatorpparina oli mainittuna vuonna Efraim Mellin. Samoin talon mailla asusti torpparinpoika Johan Gabriel Mellin vaimonsa Sofia Kristina Hartzellin kanssa. Edelleen Arpalahdessa mainitaan torpparinrenki Elias Melin.

Ehkä joku näistä kolmesta oli tuon hieman omituiseksi venyneen myllyreissun toinen osapuoli!

Kuuntelussa Emmylou Harris : The Last Cheater's Waltz

17.8.2006

Karjalohjan Kourjoen Hans

Karjalohjan Kirkonkylässä sijainneen Kourjoen rusthollin isäntä 1600-luvun lopulla oli muuan Hans Abramsson. Hänen siskonsa oli eräs esivanhemmistani, mutta Hansin oma jälkeläisjoukko on hyvin mielenkiintoinen.

Hänen poikansa Niilon lapset käyttivät sukunimeä Limnell. Avioiden kautta sukuun kuuluvat ovat käyttäneet mm. nimiä Enqvist, Skogberg, Stigell, Wathen, Hilden, Dahlgren, Malmgren,Mailander, Nyman ja Olenius vain muutamia mainitakseni.

Kiinnostuneet voivat klikata tästä www.varola.fi/hans

Kourjoki pysyi aina 1800-luvun alkupuolelle saakka Hansin jälkeläisillä, kunnes Henrik Limnellin kuoltua 1814 tuli uudeksi isännäksi hänen vävynsä Erik Johan Olenius. Erik Johan oli kotoisin Sammatin Niemenkylän Oinon talosta.

Karttalinkin Kourjoelle löydät tästä

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki.html?x=2485592&y=6680503&scale=16000&text=Kourjoki%20kartalla&lang=en-GB

16.8.2006

Kaupunginviskaali Nygren ja eläintensuojelu

Morgonbladet -lehden numerossa 239, joka ilmestyi 13.10.1884 kerrotaan mainitaan lyhyesti eräs kaukainen sukulaiseni.

Henrik Leander Warelius (s. 1857-k.1920) muutti Karjaalta Helsinkiin työttömänä 28.12.1876.

Kahdeksan vuotta myöhemmin, yllä mainittuna maanantaina klo 11.00 ennen puolta päivää ilmoitetaan annettavaksi raatihuoneella tuomio edesmenneen kaupunginviskaali Ludvid Edvin Nygrenin jälkeen. Ilmeisesti asianomistajina ovat olleet paikalla kaupunginvouti Johan Reinhold Sjöblom ja teurastaja Henrik Leander W.

LE Nygren oli Suomen ensimmäisiä eläintenoikeuksia puolustaneita virkamiehiä. Helsingissä tuomittiin vuonna jo 1875 toistakymmentä henkilöä eläinrääkkäyksestä. Tuomiot olivat sakkoja.


Henrik Leanderin liiketoiminnat eivät sujuneet parhaalla mahdollisella tavalla. Samana vuonna 1884 hän joutui raatihuoneelle oman konkurssinsa merkeissä. Edelleen hänet mainitaan Morgonbladetissa poikansa Henrik Emilin kuoltua tammikuussa 1884.



Näitä sukulaisia voi bongata näppärästi Helsingin Yliopiston kirjaston, ts. Suomen Kansalliskirjaston nettisivuilta http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html

Kuuntelussa Randy Travis : Three Wooden Crosses

15.8.2006

Lohjan Varolan talon rajariita

1700-luvun puolivälissä Varolan isäntä joutui riitaan naapurinsa, Outamon rusthollin omistajan, herra Lindebergin kanssa. Tästä oli välittömänä seurauksena katsastusoikeus, jonka ansiosta jälkimaailmalle on jäänyt yksityiskohtaisen tarkka selostus näiden kahden tilan välisistä rajoista.

Tulen joskus tulevaisuudessa ilmestyvässä Varola -vihkosessani kertomaan asiasta tarkemmin, mutta tässä hieman alkua!




Vuonna 1752 lokakuun 8. oli allekirjoittanut maanmittari Varolan kylässä
Uudenmaan läänissä, Raaseporin itäistä kihlakuntaa ja Lohjan pitäjää,
mitä nöyrimmin suorittamassa korkeasti jalosukuisen maaherra herra
kreivin ja ritarin kunink. Pohjantähden ritarikuntaa, Gustav Gyllenborgin erittäin suosiollista määräystä syyskuun 22. päivältä,
käydä ja asiaankuuluvasti avustaa kihlakunnan katsastusoikeudessa,
rajariidassa jota on nyt lain keinoin ryhdytty selvittämään kyseisen
tilan toisaalta sekä Outamon rusthollin puolelta toisaalta, minkä
katsastuksen pitää varakihlakunnantuomari, jalo ja korkeastikunnioitettu
herra Magnus Mjödh, tuomiovaltaisen lautakunnan kera, osapuolten sekä
asianomaisten valtuutettujen läsnä ollessa.

14.8.2006

Enqvist, Soltin, Nyman - mieletön perheyhteisö

Sukututkimusohjelmistot eivät pysty mielestäni kuvantamaan tarpeeksi hyvin mm. seuraavanlaista perhettä;



Kaikki neljä henkilöä ovat myös keskenään sukua toinen toisilleen - yksi heidän yhteisistä esivanhemmistaan oli Karjalohjan Katteluksen ratsutilan isäntä Sven Eriksson, joka syntyi Ruotsissa joskus 1530-luvulla. Hänen jälkeläisinsä olivat rusthollareita mm. Tallaan kylässä ja heidän valtakautensa siellä päättyi vasta vuoteen 1913.

Tämä nelikon keskinäiset suhteet ovat jo sinänsä kiehtovia, mutta käytännön tasolla olen miettinyt heidän lastensa käsityksiä omasta perheestään. Miten he kokivat äiti- tai isäpuolensa ja oman sukulaisuutensa.....

Tarkemmat tiedot perheestä ja sen jälkeläisistä 1900-luvun alkupuolelle saakka saa kotisivuiltani Tallaan linkin kohdalta.

Eräässä toisessa tapauksessa olen löytänyt viiden henkilön keskinäisen avioitumiskeitoksen, mutta siinä tapauksessa osa heistä ei ole sukua toisilleen. Joka tapauksessa tämän kaltaiset havainnot ovat erittäin mielenkiintoisia. Olen usein harmitellut, että mm. pitäjänhistoriikeissa ei puhuta juuri koskaan nepotismista, suvun sisällä tapahtuvasta vallanjaosta. Tämä sisäänlämpiävyys voisi selittää monet päätöksenteon kriteerit ulkoisia seikkoja paremmin. Olen odottelut akateemisia väitöskirjoja tästä aiheesta. Useilta postituslistoilta tunnettu sukututkija Juhani Pesu on omissa Ruotsinpyhtään tutkimuksissaan korostanut nimenomaan keskenään sukua olevien ihmisten toimintaa omaisuuden hallinnasta käytävissä kiistoissa ja päätöksissä. Onhan ilman muuta ollut selvää, että maaomaisuutta ja kiinteistöjä on kannattanut viimeiseen asti pitää saman suvun sisällä kuin lähteä myymään tahi luovuttamaan niitä tyystin tuntemattomille.



Kuuntelussa Robert Plant : The Principle of Moments albumi

13.8.2006

Savusauna

Tämä jo käytöstä kauan sitten poistettu savusaunan tekele on alunperin ollut Kiskossa sijaitsevan Orijärven kaivoksen ns. kaluvaja. Sauna on sisältä kaksiosainen sisältäen pienen eteisen sekä itse kiuashuoneen.



Lähin vesi kannettiin muutaman kymmenen metrin päästä tähän rinteessä sijaitsevaan saunaan. Olen viimeksi saunonut mökissä joskus 70-luvun alkupuolella, mutta nykyisin kiuasta ei rohkenisi lämmittää. Siinä taitaisi palaa koko mäki samantien, ainakin tämän kesän kuivuuksilla.

Kalevalasta löytyy muuten savusaunojille oikeaoppiset lämmitysohjeet;

Saattoi saunan lämpimäksi - Kivet löylyn lyötäviksi
Puuhu'illa puhtahilla - Ve'en tuomilla haloilla

Vei on vettä verhossansa - Kantoi vastat varjossansa

Hauteli haluiset vasta - Satalatvat lauhutteli

Löi siitä simaisen löylyn - Mesilöylyn löyhäytti

Läpi kuumien kivien - Palavojen paaterojen

Sanovi sanalla tuolla - Lausui tuolla lausehella

Tule nyt löylyhyn, Jumala, Iso ilman lämpimähän
Tekemähän terveyttä - Rauhoa rakentamahan.....

12.8.2006

Torppa ja torppari

1700-luvun puolen välin tienoilla alkoi Suomeen kehittyä torpparilaitos. Valtiolliselta kannalta oli hyödyllistä, että kaikki viljelyyn kelpaava maa todella tuli käyttöön ja samalla hoidettin maaton väestö näppärästi vakinaisiksi asujaimiksi. Tästä oli myös se seuraus, että avioliittoja voitiin solmia nuorempana, koska perheen elatus oli edes periaatteessa helpompaa.

Erittäin kattava esitys torpparilaitoksesta löytyy Nurmijärven Sukututkijoiden sivuilta http://www.visido.fi/NRJsuku/torpparit.htm

Tarvasjoen Tyllin teollisuusalueen takamaastossa on jo hajoamistilassa oleva rakennus, joka muistuttanee läheisesti alueen muitakin torppia. Lato on tehty vain parinkymmenen sentin päähän "päärakennuksesta" ja puutarhaakin on ollut muutaman omenapuun verran....



Kuuntelussa Phil Lesh & Phish : Uncle John's Band live 15-04-1999

11.8.2006

Vivika Elmgren

Isoäitini isoisän serkku, Wilhelm Ferdinand Isakinpoika Warelius kävi Helsingin Yliopistoa, mutta erotettiin vuonna 1861 hänen käyttäydyttyä huonosti.

Joka tapauksessa mies hallitsi 1860-luvun lopulta lähtien Vårnäsin rusthollia Kirkkonummella. Tilanomistajan ura loppui hukkumiskuolemaan heinäkuussa 1872 Wilhemin ollessa vain 32-vuotias.

Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Amalia Wilhelmina Wikström, joka kuoli 30-vuotiaana samoin heinäkuussa 1868. Seuraavana vuonna Wilhelm meni naimisiin Marttilan pitäjän kirkkoherran tyttären, Vivika Lovisa Elmgrenin kanssa. Tästä avioliitosta oli tytär Anna Lovisa Wilhelmina.

Wilhelmin kuoltua Vivika nai "stabskapt" Stepan Ivanovitsch Aldadanoffin. Vivikan ensimmäinen puoliso oli ollut kauppias Ernst Brander Turusta.

Marttilan kirkkomaalla on Vivikan vanhempien hauta yhä siististi hoidettuna. Kirkkoherra Johan Wilhelm Elmgren ja vaimonsa Margareta Lovisa "Louise" Albertina Lindström lepäävät punagraniitista tehdyn kiven alla. Louise oli kotoisin Angelniemestä, Halikon naapurista.

Johan Wilhelm oli mennyt 1827 naimisiin Säkylän kirkkoherran tyttären, Aurora Coleruksen kanssa, mutta Aurora kuoli jo vuonna 1831.


10.8.2006

Kiskon kastetuista

Eräs esiäideistäni tuli Kiskoon Kiikalan pitäjästä. Hänen vanhempiaan selvitellessä turvauduin nettituttavani, Hannu Vuoriston suosiollisella avulla mm. kastettujen luetteloissa oleviin kummilistoihin.

Kummeiksi pyrittiin saamaan omia sukulaisia ja/tai seudun varakkaimpia sekä tunnetuimpia henkilöitä. Kiskon kastettujen luettelot alkavat vuodesta 1689 ja aivan ensimmäiset merkinnät näyttävät tältä (kuvan (c) Hannu Vuoristo)




Ensimmäiset merkinnät ovat seuraavista kastetapahtumista;

25.3.1689 syntynyt, 27.3.1689 kastettu Sillanpään Joseph Simonssonin ja Margeta Peersdotterin tytär Lisbetta
15.4.1689 syntynyt, 17.4.1689 kastettu Viiarin Johan Matzsonin ja Lisbetta Larsdotterin poika Hendrich
17.4.1689 syntynyt, 18.4.1689 kastettu Nummijärven Jöran Matzsonin ja Brita Påwelsdotterin tytär Margeta
4.5.1689 syntynyt, 6.5.1689 kastettu Ylettylän Zacharias Sigfredssonin ja Brita Matzdotterin poika Henrich
8.5.1689 syntynyt, 9.5.1689 kastettu Kavaston Peer Larssonin ja Maria Hendrichsdotterin tytär Maria

Näistä lapsista ainakin Sillanpään Liisa oli naimisissa, hänet nimittäin vihittiin 1720 Uudenkylän Isak Anderssonin kanssa. Heillä oli ainakin yksi lapsi, 1721 syntynyt Brita.

9.8.2006

Paimion Nakolinna




Nakolinnan massiivinen "vuori" sijaitsee Paimiosta Liedon Yliskulmalle johtavan tien varrella. Vuoren huippua kiertään lähes kauttaaltaan ns. kylmä muuri eli ilman laastia tehty kivivalli.

Muuraus tuli Suomessa käyttöön vasta n. 1200-luvulla.


Vuoren etelärinteellä on ollut muinainen hiisi eli palvontapaikka.

Näköalat ovat runsaasta puustosta huolimatta upeat.

Mäen rinteellä oli vielä muutama vuosi sitten hyppyrimäen jäänteet, mutta nyt tuo rakennelma on jo maan tasalla.


Valitettavasti en ole löytänyt tietoja mahdollisista arkeologisista kaivauksista Nakolinnassa. Jäänteitä ihmisten toiminnasta luulisi löytyvän, vaikka vuori onkin toiminut lähinnä pakopaikkana.


Kuuntelussa Erasure : I Love To Hate You

8.8.2006

Ebba Wellingk

Esiäitini Ebba Wellingk syntyi Lohjan Laakspohjan kartanossa vuonna 1687 ja kuoli Tukholmassa 1755. Siinä välissä hän ehti olla kolme kertaa naimisissa ja synnyttää ainakin viisi lasta.

Ensimmäinen puoliso oli Napuen taistelussa kaatunut majuri Torsten Jägerhorn af Storby, toinen kapteeni Adolf Sahlo ja kolmas Ahvenanmerellä syksyllä 1742 kuollut everstiluutnantti Gustaf von Konow.

Ebban jälkeläiset muodostavat mielenkiintoisen esimerkin "alenevasta säätykierrosta". Tämä vanhanaikainen termi on tuttu mm. Bergholmin sukukirjoista, mutta tässä tapauksessa jo parin polven päästä osa jälkeläisjoukosta isännöi suuria kartanoita toisten joutuessa tyytymään vaatimattomaan torppaan.

Tämän linkin takaa löytyy epätäydellinen kooste neljästä ensimmäisestä sukupolvesta.

www.varola.fi/ebba

7.8.2006

Englannissa kelpaa

Kyllä Englannissa kelpaa olla historiantutkija! Paikallinen kansallisarkisto on julkaissut perusteoksensa, ns. Doomsday Bookin verkossa. Tämä jättimäinen teos kokosi vuonna 1086 verotusta varten tiedot kaikista Vilhelm Valloittajan alamaisista heidän omaisuuksineen. Keräyksessä käytettiin myös tuplatarkistusta, jotta kuningasta ei olisi voitu huijata. Peräti noin 13000 paikkakunnan tiedot kirjoitettiin puhtaaksi 900 lampaannahalle.

Nyt näitä tietoja voi etsiä tämän linkin takaa;

http://www.nationalarchives.gov.uk/domesday/default.htm


Sivuston kautta voi tilata itselleen kopioita haluamistaan tiedoista. Esimerkkinä otan kuuluisan yliopistokaupungin, Etonin, tietoja:


Place name: Etton, Yorkshire
Folio: 328r Great Domesday Book
Domesday place name: Eton/Etton/Ettone
People mentioned:


Fulcric; Gamal; Geoffrey, man of Hugh fitzBaldric; Hugh fitzBaldric, the sheriff; Hugh, man of Hugh fitzBaldric; Ketil; Man of The sheriff Hugh fitzBaldric; Orm; Ramkel; Skialdfrithr; Thorkil; Thorth; William, man of Hugh fitzBaldric

Vaikka nämä Doomsdayssa esiintyvät henkilöt tuskin ovat tuttuja suomalaisille sukututkijoille, voi tekstistä bongata ainakin hulvattomia etunimiä!

4.8.2006

Didrik von Cappel

Didrik von Cappeli oli rälssitilallinen, joka veljensä Hermanin kanssa asusti 1640-luvun lopulla Jelgemeg -nimisessä paikassa Eestinmaalla. Sotilasarvoltaan hän oli eversti ja vuonna 1651 David K Ehrenstrahl ikuisti Didrikin tähän maalaukseen;




Didrikin veli, eversti Herman oli vuonna 1653 Uudenmaan Läntisen jalkaväkirykmentin komentajana. Rykmentti tunnettiin hänen omalla nimellään. Tämä tieto mainitaan mm. Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjassa 1924.

Eräässä ruotsalaisesssa teoksessa epäillään Cappelien veljesteen olleen kotoisin Kuopion seudulta, mutta tähän teoriaan lienee syytä suhtautua suurella varauksella. Tämän saman kirjasen (Anteckningar om Kristdala socken i Tunaläns härad och Kalmar län - kirjoittanut Carl Alexander Carlsson vuonna 1900) mukaan Hermanin puoliso oli Karin Slatte ja pariskunta on haudattu Kristdalan vanhaan kirkkomaahan. Vielä kirjan tekoaikaan heidän hautakivensä olisi ollut näkyvissä, mutta olisi sittemmin hävinnyt.

Didrikin puolison nimeä ei mainita missään, mutta hänen tyttärensä Catarina oli naimisissa vuonna 1641 syntyneen ratsumestari Otto Johan Wellingkin kanssa. Otto Johan kuoli Lohjan Laakspohjan kartanossa 1688 ja on haudattu Lohjan kirkkoon.

Kuuntelussa Nazz : How Can You Call That Beautiful?

3.8.2006

Kivijalka Lohjantaipaleelta

Karjalohjan Lohjantaipaleen kylässä oli aikoinaan neljä taloa; Kattla, Hakala, Passi ja Ylhäisten ratsutila.

Hakalan talosta on kotoisin mm. Hagelbergien suku. Vaikka tilan nykyinen omistaja on vuonna 1730 syntyneen suvun kantaisän jälkeläisiä, ei tuolta vuosisadalta ole enää muita muistoja kuin katkelma kivijalasta.




Vanhan talonpaikan tuntumaan tehtiin kuvaa otettaessa vuonna 2001 uutta rakennusta.

Kuuntelussa Pink Floyd : Relics -albumi

2.8.2006

Häpeämätöntä mainontaa

Sain viimeinkin otettua käyttöön keväällä varatun www.varola.fi -domainin.

Olen jo vuosia haaveillut, että saisin siirrettyä kotisivuni oman verkkonimen alle. Kotisivuni ovat osoittautuneet erinomaiseksi lisätiedon hankintakanavaksi. Olen saanut viimeisen neljän vuoden aikana kymmeniä yhteydenottoja, joissa on annettu korjauksia tai lisätietoja tai pyydetty tarkempia selvityksiä esillä olevista suvuista.

Oikeastaan en haluaisi puhua "suvuista" perinteisessä sukututkimusmielessä lainkaan. Eihän sellaista ikiomaa sukua edes ole olemassa ellei sillä käsitetä aivan yksittäistä perhettä. Jo isän ja äidin kautta meistä lähes jokainen kuuluu kahteen eri sukuun.

Itseäni ovat pitkään kiinnostaneet erityisesti ns. sukupensaat eli kuviot, joissa kaukaiset sukulaiseni ovat avioituneet keskenään ja muodostavat eräänlaisen valtavan verkoston. Verkostoon voi mennä sisään mistä kulmasta tahansa ja tulla ulos aivan yllättävää kautta.

Erityisesti olen huomannut täysin itselle vieraan, mutta samalta seudulta kotoisin olevan henkilön esipolvien jäljittämisen opettavaiseksi prosessiksi. Viimeksi tällä viikolla onnistuin punomaan yhteen pari solmimatonta lankaa tekemällä netistä sukuaan kyselleelle henkilölle esipolvitauluston. Siinä yhteydessä huomasin jättäneeni aikoinaan tutkimatta tai ainakin kirjaamatta tiettyjä henkilöitä, jotka siis olisi pitänyt huomioida.

Nimi Varola muuten tulee Lohjan pitäjästä ja siellä sijainneesta yksinäistalosta, joka muodosti aikoinaan yhden paikkakunnan pienimmistä kylistä. Tästä talosta ja sinne vuonna 1557 tulleesta Pietari Niilonpojasta sukeutui Warelius/Warell -suku, jonka jälkipolvista löytyy huomattava määrä pappismiehiä ja käsityöläisiä. Talo säilyi suvun sisällä vuoteen 1876 saakka, jonka jälkeen se myytiin.

Suomen maatilat, osa I , kertoo tilasta seuraavaa;

Tilannevuosi
1931

Omistaja
Eino Litzén
Lisätietoja
VAROLA, 16 km Lohjan asemalta ja 12 km Lohjan kauppalasta, on tiheään vaihtanut omistajaa, kunnes sen v. 1928 osti nykyinen isäntä Eino Litzén.

Pinta-ala 174,97 ha, josta 1,25 puutarhaa ja puistoa, 50 peltoa, 0,75 luonnonniittyä, 114,53 metsää ja 8,44 ha joutomaata.
Pellot epätasaisia savi-, hiekka- ja multamaita.
Rakennukset kauniilla paikalla, viljelysten keskellä, aivan lähellä Lohjanjärveä.
Puusta tehdyssä navetassa on vesijohto. Pysyviä viljelyskiertoja ei käytetä.
V. 1929 oli 4 ha kesantona, 1 vehnää, 4 ruista, 10 kauraa, 0,5 ohraa, 1,12 hernettä, 0,5 perunoita ja 28,88 heinää.
Kotieläirniä: 4 hevosta, 11 lehmää, sonni, 2 sikaa ja 10 kanaa. Karja jalostetaan Ayrotuiseksi.
Vakinaiset rahatulot saadaan toimittamalla Lohjalle maitoa, viljaa, lihaa ja heiniä.
Metsä kasvaa enimmäkseen havupuita, mutta koivumetsääkin on. Siitä myydään hoitosuunnitelman puitteissa tukki-, halko ja paperipuita.
Metsänriistaa saadaan runsaasti ja kalavedetkin tuottavat talon tarpeen. Sähkövalo ja -voima Lohjan Sähkö Oy:ltä. Kotitarvemylly.

1.8.2006

Suomen Sukututkimusseuran kirjasto

SSS:n kirjastossa on edelleen lukuisa määrä kirjoja, jotka pitäisi sitoa uudelleen. Jokaisen halukkaan on mahdollista osallistua kulttuuriperintömme vaalimiseen lahjoittamalla sopivaksi katsomansa summa tähän sidontaprojektiin.

Tarvasjoen Kotiseutuyhdistys päätti keväällä antaa kirjastolle 100 euroa, joilla saadaan sidottua seuraavat teokset;

VARSINAIS-SUOMEN MENNEISYYTTÄ (resuinen nide)
TURUN HISTORIALLINEN ARKISTO V (nid., sis. Viljanti: Turun läänin JR:nruotujakorulla suuren Pohjan sodan alkuajoilta)
VARSINAIS-SUOMEN HISTORIA V, 1 (nid., irti kansistaan)


Seuran julkaisemassa Sukutieto-lehdessä oli toukokuussa Tarvasjoen haaste kaikille Suomen kotiseutuyhdistykselle osallistua talkoisiin. Näin saataisiin mahdollisimman monta nidettä pelastettua jälkipolville ja ennen kaikkea sukututkijoille.

Lisätietoja ja toimintaohjeet saa Suomen Sukututkimusseuran kirjastonhoitajalta (www.genealogia.fi)

Kuuntelussa Hilary Duff : Why Not

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...