Isak Arenander syntyi Bromarvin pitäjän Santalan kylässä Michel Anderssonin ja Brita Staffansdotterin perheen peräti seitsemästä pojasta kuudentena heinäkuussa 1747.
Käytyään Turun katedraalikoulua Isak pääsi ylioppilaaksi 1766.
Papiksi hänet vihittiin kolme vuotta myöhemmin helmikuussa ja jo samana vuonna hän oli kappalaisen apuna Tenholassa. Sieltä ura kierrätti hänet Hinnerjoen ja Maskun kautta Huittisiin. Rovasti hänestä tuli 1805 ja virkaa tekevänä lääninrovastina Isak mainitaan 1810 ja paria vuotta myöhemmin vakinaisena.
Muutamien virkavirheiden takia hän menetti kihlakunnan oikeudessa papinvirkansa, mutta kuoli ennen kuin asia sai lopullisen päätöksensä. Vaikka Isak A. kuoli Huittisissa, hänet haudattiin Halikon kirkkomaalle. Hänen vävynsä, maanjako-oikeuden puheenjohtaja Jakob Cairenius omisti Hajalan tilan ao. pitäjässä. Jakob oli vuoronperään naimisissa kahden Isak Arenanderin tyttären kanssa. Lovisa kuoli 1820 ja paria vuotta myöhemmin Jakob C. nai tämän sisaren, Karolinan.
Isak Arenanderin puoliso oli Helena Catarina Neumann, joka oli syntynyt vuonna 1749 Uusikaarlepyyssä raatimies Jakob Neumannin ja vaimonsa Maria Helena Kempen suuren perheen viidentenä lapsena. Helena kuoli tyttärensä luona Halikon Hajalassa vuonna 1844 lähes 95 vuoden korkeassa iässä.
Arenander Neumann Kempe
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Muutama sata vuotta sitten rälssi- ja aatelissuvuilla oli tapana kehitellä mitä omituisimpia tarinoita sukujensa alkuperästä. Tämä saattoi t...
-
Suku Forumilla esitettiin kysymys koskien Suomusjärven Taipaleen kylän Falkin taloa. Eräs kaukainen serkkupoikani, ratsumestar Krister Thauv...
-
Lainlukija ja pitäjänkirjuri Sigfrid Jönsinpoika Vilken, joka omisti rälssitilan Vehkalahden Reitkallissa, kutsuttiin 1600-luvun alkupuolell...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti