Sammatin Lohilammen ratsutila oli 1500-luvulta lähtien aina vuoteen 1944 saman suvun hallussa. Vuodet 1781-1901 tila on jaettuna kahtia, Vanha- ja Uusitaloon. Tilan viimeinen isäntä Johannes Lohilampi (ent. Bergman) perusti taloon Suomen ehkä ensimmäisen talonpoikaismuseon. 1920-luvun lopulle tultaessa oli erilaisia näyttelyesineitä jo tuhannen kappaletta.
Vuonna 1944 talo siirtyi suvulta kaupan seurauksena Sammatin kunnalle ja Vanhatalon päärakennus toimii edelleen museona. Tämä kuva talon pihapiirin reunalta vuodelta 1910 on Johanneksen nuoremman veljen, Kaarlo Vanamon ottama.
Johanneksen ja Kaarlon sukujuuret johtavat Lohilammen lisäksi mm. Thauvoniusten pappissukuun ja Lohjan Roution sekä Karjalohjan Katteluksen rustholliin.
Bergman Lohilampi Sammatti
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Perttelin Hähkänän kylän Uus-Arkkilan isäntänä oli 1820-luvun lopulta alkaen Gabriel Gabrielsson, joka sitten vuodesta 1833 lähtien mainit...
-
Muutama sata vuotta sitten rälssi- ja aatelissuvuilla oli tapana kehitellä mitä omituisimpia tarinoita sukujensa alkuperästä. Tämä saattoi t...
-
Marttilan hautausmaalta Suomen Sukututkimusseuran hautakivitietokanta koki haaksirikon muutama aika sitten palvelinrikon takia. Siinä yh...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti