analytics

Ruukkisuku Vendelin


Tenholan Kelkkalan l. Kälkalan kylän Mellangårdin isäntä oli 1700-luvun puolivälin tienoilla muuan Abraham Abrahamsson puolisonaan Maria Johansdotter. Molemmat olivat syntyneet Tenholassa, Abraham 1713 ja Maria 1729.
Abrahamin vanhemmat olivat löytäneet toisensa ilmeisesti jossain Kiskon ja Perniön rajamailla, koskapa isä Abraham Michelsson asui vihittäessä Kosken ruukilla ja äiti Lisbeta Matsdotter Aijalan kylässä. Nämä paikat sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä toisistaan.

Abrahamin ja Marian jälkeläisistä olen seurannut hieman kahden pojan vaiheita. Molemmat viihtyivät ruukkien tuomissa tehtävissä. Abraham Vendelin työskenteli Kullaan ruukilla myllärinä ja veljensä Erik renkinä sekä ainakin apuseppänä Marieforsin eli Kellokosken ruukilla.
Ensiksi mainitun veljen vaimo Hedvig Stark oli hänkin ruukkityöläisten lapsia, kun taas pariskunnan kolmen lapsen tiet veivät Kiskon ja Suomusjärven talojen isänniksi ja emänniksi. Abrahamin ja Hedvigin pojasta, Anders Johanista tuli loppuvuodesta 1864 Suomusjärven Arpalahden ikivanhan ratsutilan isäntä. Tosin hän jo nelisen vuotta aiemmin erästä protokollaa allekirjoitettaessa edusti tätä taloa.


Eric Vendelin, joka oli syntynyt 1768, asusti taasen useissa eri paikoissa pitkin ja poikin Uuttamaata. Vaimokseen Eric sai Kiskon Kavaston rusthollin tyttären, Stina Lisa Holmbergin. Pariskunnan esikoinen, äitinsä kaima syntyi Tenholassa. Muutamaa vuotta myöhemmin tytär saa leikkikaverin velipoikien ja siskojen syntyessä Kellokosken ruukilla, Tuusulassa. Kellokoski tunnettiin tuohon aikaan paremmin nimellä Mariefors.


Jostain syystä vuonna 1813 perhe muuttaakin Kellokoskelta jonnekin löytyäkseen seuraavan kerran Sipoosta vuonna 1820. Siellä tytär Stina Lisa menee naimisiin kalastaja Georg Lindmanin kanssa ja siskonsa Anna Lovisa renkimies ja lampuoti Carl Fredrik Dahlgrenin kanssa. Carl Dahlgren ja appivanhemmat muuttavat sitten vielä kerran pitäjää ja sekä Eric Vendelin että Stina Lisa Holmberg kuolevat Porvoon Brattnäsin kylän Stor-Korsnäsin torpassa 1840-luvun puolivälissä.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus