Kirjoittelin viime huhtikuussa Kiskon kirkkoherran leskestä, Lovisa Laurellista (os. Forsell). Hän oli tehnyt testamentillaan lahjoituksen pitäjän kansakoulun hyväksi, jonka lisäksi pääoman korot piti käytettämän vuosittain kaikisti köyhimpien oppilaiden avustamiseen.
Suomalainen Wirallinen Lehti julkaisi helmikuun 28. päivä vuonna 1880 ilmestyneessä numerossaan otteen pöytäkirjasta, joka oli tehty Suomusjärven kappeliseurakunnan Ahtialan kylän Siukun talossa pidetyillä syyskäräjillä 1.10.1879. Rusthollarinpoika Adolf Wiman Viiarin kylästä, Kiskosta jätti tuolloin selvitysmiehen ominaisuudessa "leskipruustinna Lowisa Laurellin" testamentin sekä "siihen tehdyt lisäykset ja muistiinpanot".
Näiden pohjalta kihlakunnanoikeus tuomari Gustaf Palmgrenin johdolla julkaisi seuraavan määräyksen Adolf Wimanille;
"Adolf Wimanin ja kirkkoherra Hartzellin tulee, selvitysmiehinä edesmenneen leski pruustinna Lowisa Laurellin pesässä, kiireimmiten antaa leskipruustinna Lowisa Laurellin likimäisille ja ylläotetun testamentillisen määräyksen kautta perinnönotosta hänen jälkeensä poissuljetuille perillisille tieto niistä; ja oikeutetaan Adolf Wiman ja kirkkoherra Hartzell, josta mainitut sukulaiset ovat heille nimensä ja olinpaikkansa puolesta tuntemattomia, antamaan heille semmoinen tieto kysymyksessä olewan testamentillisen määräyksen painattamalla kolme eri kertaa maan wirallisiin sanomalehtiin sekä ruotsin että suomen kielellä; jonka perästä sanotuille perillisille on jätetty awonaiseksi B. R:n 18 luwun 3 §:stä määrätyn ajan yön ja wuoden kuluessa siitä kuin mainitut testamentilliset määräykset owat olleet kolmannen kerran sanomalehdissä painettuina, niitä moittia, jos luulewat siihen syytä olewan.Julistettu. Paikka ja aika ennen kirjoitettu."
Sekä kirkkoherra Hartzellin että Adolf Wimanin esivanhemmat löytyvät kotisivuiltani taulustoista Tallqvist ja Wiman.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Muutama sata vuotta sitten rälssi- ja aatelissuvuilla oli tapana kehitellä mitä omituisimpia tarinoita sukujensa alkuperästä. Tämä saattoi t...
-
Perttelin Hähkänän kylän Uus-Arkkilan isäntänä oli 1820-luvun lopulta alkaen Gabriel Gabrielsson, joka sitten vuodesta 1833 lähtien mainit...
-
Suku Forumilla esitettiin kysymys koskien Suomusjärven Taipaleen kylän Falkin taloa. Eräs kaukainen serkkupoikani, ratsumestar Krister Thauv...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti