analytics

Kuka oli Hebla?

Eräs esiäitini on rouva Hebla, joka avioitui Espoon Gumbölessä vuonna 1665 esi-isäni Henrik Persson Brennerin kanssa. He asuivat Gumbölessä, kunnes Henrik luovutti talon pojalleen Nilsille vuonna 1694. Tämä ei saanut kuitenkaan taloa yksin omakseen, vaan hän omisti sen edelleen yhdessä isänsä ja Karl-veljensä sekä Anna-sisarensa aviomiehen Johan Hagertin kanssa. Osakkaat myivät sen yhdessä 1697 Henrikin siskon Karinin pojalle Henrik Gabrielinpoika Pernoviukselle.

Samaan aikaan Henrik ja Hebla muuttivat Nummen Hyrsylän kylän Lonkalan rustholliin. Pariskunnalla oli kaksi lasta Nils ja Maria. Vanhemmat ja ainakin Maria muuttivat Nummen Hyrsylän Lonkalaan noin vuonna 1694, jolloin Gumböle luovutettiin Nilsille ja Maria-tytär meni naimisiin. Nils tuli Lonkalaan vasta vuoden 1697 jälkeen. Rippikirjojen perusteella Lonkalan isäntäparina 1695 olivat Henrik Persson Brenner ja Hebla Carlsdotter.

Henrikille tämä avioliitto oli toinen. Henrikin sukujuuret ovat melko hyvin selvillä, kun taas Heblan sukuperästä on olemassa kolme erilaista versiota. Toistaiseksi asiaa ei ole pystytty yksiselitteisesti todentamaan, joten innokkaille tutkijoille olisi seuraavassa mukava pähkinä purtavaksi;

Ensimmäinen ehdotus on kirjasta "Släkten Rennerfelt", (Tukholma 1963). Karl Simonsson Remanen avioitui toisen kerran Anna Munck af Fulkilan kanssa 1637. Hän sai huomenlahjaksi Langin tilan Vihdistä. Heille syntyi kaksi poikaa Carl n.1640 ja Klas n.1642. Rennerfeltin mukaan Carlille syntyi kaksi lasta Klas ja Hebla. Anna eli Langilla ja kuoli 1692. Carl kuoli 1686 ja tytär Hebla peri Hyrsylän Lonkalan, jossa Carl oli asunut kuolemaansa asti.

Toinen versio perustuu artikkeliin "Om släkten Remanders ursprung", Genos nro 1 vuodelta 1974. Sen kirjoittaja tyrmää tiedot Heblasta ja Carlin lapsista. Hän esittää Annalle vielä kolme lisälasta, Margaretan, Kirstinin ja Larsin. Näiden lasten syntymäajat ovat kuitenkin monta vuotta Karl Simonsson Remasen kuoleman, joka tapahtui vuonna 1649, jälkeen. Lisäksi näyttäisi siltä, että Nils osti Lonkalan Gumbölen myynnin jälkeen.

Kolmannen muunnelman mukaan Hebla on Karl Remasen ja Anna Munckin tytär, syntynyt 1640-luvun alussa poikien tapaan. Joissain tiedoissa poikien syntymäajat voivat heittää parikin vuotta. Ajallisesti siirtyminen Lonkalaan osuu "nappiin". Äitinsä jälkeen hän peri Lonkalan 1692, meni naimisiin 1665 ja muutti takaisin miehensä kanssa noin 1694. Historiakirjat kertovat hänen olevan kummina ainakin viidelle Lonkalan lapselle. Myös Gumbölen ja Lonkalan välillä on vilkasta vaihtoa esim. palkollisten välillä. Myös Maria on rippikirjoissa Lonkalassa ennen muuttoaan Hyrsylän Saukolle.

Olisin yhdessä parin nettituttavani kanssa kiinnostunut kaikista mahdollisista lisätiedoista, jotka voisivat valaista tätä hankalasti selvitettävää esivanhempaa. Lähinnä kaivataan kirjallisia todisteita, jotka osoittaisivat oikeiksi ja/tai vääriksi edellä mainittuja vaihtoehtoja. Ohessa on Henrikin perhetaulu kirjasta "Slägterna Brenner i Finland", jonka Magnus Brenner julkaisi Helsingissä vuonna 1912. Siitä saa lisätietoja Henrikin lapsista.

4 kommenttia:

  1. Kiitos hyvästä kirjoituksesta!

    Olen monta vuotta tutkinut Silfverberg-sukua, joka on lähtöisin Nummen Hyrsylän Saukolta. En ole saanut selville, mistä oli kotoisin Jacob Jacobsson, joka meni naimisiin Maria Brennerin kanssa. Tiedätkö sinä?

    Terveisin Jacobin pojanpojan pojanpojan pojanpojan pojantytär

    VastaaPoista
  2. En ole tätä selvittänyt. Periaatteessa tieto löytyisi henkikirjoista.....

    terveisin

    Jacobin pojan tyttären pojan tyttären pojan tyttären tyttären tyttären pojan poika!

    VastaaPoista
  3. Terve Juha!
    ollaan ennenkin vaihdettu tietoja. Olen tuon Lankilan sukuhaaran kaukainen jälkikasvu.

    Maitsemasi "Toinen versio" perustuu Jarl Pousarin artikkeliin. En kyllä löydä siitä kohtaa "Hän esittää Annalle vielä kolme lisälasta, Margaretan, Kirstinin ja Larsin."

    Siis Anna Munckille ?

    t. KimmoV

    VastaaPoista
  4. Voisiko mtDNA Heblan ja Annan Munckin sopivista jälkeläisistä ehkä antaa valaistusta? Ainakin poissulkeminen sen avulla voisi olla mahdollista?

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus