analytics

Unohdettu taiteilija

Ensimmäisenä salolaisena taiteilijana voidaan ehkä pitää kuvanveistäjä Volter Johanssonia (1874-1905). Hänen isänsä oli ammatiltaan seppä ja hän piti omaa liikettä Salon Lukkarinmäellä. Jonkinlaisena luonnonlahjakkuutena nuori Volter kävi usein savenvalaja Rosendahlin luona tämän Moisionkujan päässä sijainneessa pajassa. Siellä hän teki veistoksia itsetekemillään työkaluilla.

Kan
sakoulusta päästyään Volter David Johansson työskenteli jonkin aikaa isänsä kanssa, mutta luontaiset taipumukset vetivät hänet taiteilijan uralle. Johansson opiskeli Helsingin taideteollisuuskoulun muovailuosastolla, missä hän herätti ansaittua huomiota taidoillaan. Hän teki muotokuvia ja puuveistoksia.

Vain kolme vuotta opiskeltuaan joutui Volter Johansson jättämään koulun, sillä hivuttava keuhkotauti pakotti hänet vuodepotilaaksi. Luonteeltaan Johansson oli hiljainen ja vaatimaton, joten hän ei lyhyen elämänsä aikana ehtinyt saavuttaa laajempien piirien huomiota. Sen sijaan sitä lämpimämmät olivat hänen suhteensa lähipiiriin. Volter kuoli joulun alla 1905 naimattomana ja lapsettomana. Hänen hautajaisissaan runoilija Kaarlo Hammar (myöh. Terhi) piti liikuttavan puheen.

David Volterin tai kuten nimi rippikirjoissa kirjoitetaan, David walterin vanhemmat olivat David Juhanpoika ja Justina Lindholm. Isä oli kotoisin Salon Karjaskylän Kollarin talosta, missä tämä oli syntynyt lampuoti Johan Michelssonin ja Ebba Kaisa Johansdotterin perheeseen joulukuun lopulla 1847. Näiden henkilöiden esivanhempia voi helposti seurata aina 1700-luvun alkuun saakka.

Äiti Justinan kotiseuduksi rippikirja kertoo Tammelan, mutta annetulla päivämäärällä ei häntä löydy kyseisen pitäjän kastettujen luettelosta. Näin hänen vanhempansa jäävät toistaiseksi selvittämättä. Poika David Walter on merkitty syntyneeksi Turussa, mutta Saloon hän tuli perheensä mukana Perniöstä 1880-luvun alkupuolella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus