analytics

Kamarineuvos Dittmarista

Marraskuun 23. päivä vuonna 1908 kuoli kamarineuvos Fredrik Wilhelm Dittmar. Hän oli syntynyt Someron Sylvänän kylässä 1833 kruununnimismies Adolf Fredrik D:n ja vaimonsa Fredrika Vilhelmina Levongin poikana. Hän oli vanhempiensa esikoinen ja seuraavien vuosien aikana syntyivät sisarukset Lovisa Carolina Sofia, Aurora Charlotta ja Peter Nils Adolph.

Pikkuveli Peter mene
htyi vuoden vanhana "englantilaiseen riisitautiin" ja jo tätä ennen, maaliskuussa 1840 oli aina yhtä vaarallinen keuhkotauti vienyt isä Adolf Fredrikin rajan toiselle puolelle. Näin äiti Fredrika Vilhelmina Levong jäi yksin kolmen tyttärensä kera. Leskivaimo asui hetken Someron Joensuun Sipilän l. Kiirun talossa, kunnes vuoden 1842 jälkeen muutti Porvooseen.

Fredrik Wilhelm on luultavasti käynyt kouluja, mutta ainakaan Helsingin yliopiston matrikkelista häntä ei löydy. Vuonna 1868 Dittmar nimitettiin Uudenmaan läänin lääninrahastonhoitajaksi sekä asevelvollisuuteen perustuvan sotaväen asetuksen jälkeen sotakomisariaatin sotakamreeriksi. Tuusulan piirin nimismiehenä hän oli vuosina 1875-76, jonka jälkeen Dittmar siirtyi Helsingin kaupungin rahatoimikamarin kamreeriksi. Vuodesta 1890 hän toimi Suomen kansakoulunopettajain leski- ja orpokassan kamreerina.

Dittmar ehti työskennellä myös Suomen maalaisten paloapuyhtiön ja Anniskeluyhtiön johtajana sekä vuodesta 1899 saman yhtiön kamreerina. Tätä virkaa hän hoiti aina kuolemaansa saakka.

Syksyllä 1859 oli Fredrik Wilhelm mennyt naimisiin neiti Thilda Alvina Ugglan kanssa. Tästä avioliitosta oli ainakin neljä poikaa, joista kome oli ylioppilaita. Näistä vanhin oli Arthur William (s. 1864), joka palveli Suomen ja Venäjän armeijassa 1886-90, ollen sen jälkeen postivirkamiehenä ja lopulta lennäntinhallituksen tarkastuskonttorin alisihteerinä 1901-03. Hänen uransa päättyi kavallukseen. Niinpä Arthur William muutti tai pakeni Yhdysvaltoihin 1903 ja työskenteli siellä puutarhurina. Hänen puolisonsa oli Sofia Teresia Bergström. Kavalluksessa oli kyse siitä, että Dittmar oli velkakirjaa vastaan saanut marraskuussa 1899 Merimieshuoneelta 5000 markan lainan. Tämän lainan hän oli sitten jättänyt hoitamatta lukuunottamatta sitä, että hän 1904 teki noin 590 marka lyhennyksen. Näin Merimieshuone joutui lokakuussa 1909 kirjelmöimään Helsingin kaupungin maistraatille, koska 10 vuotta lainan ottamisesta oli tulossa täyteen ja sitä ei oltu vieläkään maksettu. Arthur Dittmarin tiedettiin olleen nousseen Berliiniin menevään junan Varsovan rautatieasemalla joskus 1903, mutta sen jälkeen hän oli pysynyt teillä tietymättömillä.

Vuotta nuorempi Arthuria oli John Alexis, josta tuli 1888 reservin vänrikki. Hän opiskeli lakia ja toimi asianajajana Helsingissä. Johnin vaimo oli Fanny Maria Eugenie af Hellen.

Kolmas veljeksistä oli Max Uno (s. 1874), joka oli senaatin talousosaston virkamiehenä vuodesta 1906 lähtien. Työssään hän ehti olla valtioneuvoston kauppa- ja teollisuusministeriön esittelijäsihteerinä 1919-22 ja esittelijäneuvoksensa 1922-44. Hallitusneuvoksen arvon Max Dittmar sai 1838. Dittmarin vaimo oli liettualainen Irma Alida Maria Muhrjan.

Neljäs poika Ernst oli puutarhamestari, joten perheessä on havaittavissa jotain sukurakkauta kasveja kohtaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus