analytics

Suomen ensimmäinen kristillinen hautausmaa?

Liedon Sauvalan kylän asutushistoria alkaa vuoden 500 tienoilta. Alueelta tunnetaan yhteensä kolme rautakautista kalmistoa, joista Ylipää ja Jokipelto olivat käytössä 1000-luvun taitteeseen saakka. Kun tuolloin siirryttiin polttohautaamisesta ruumishautaukseen, tuli ajankohtaiseksi etsiä uusi hautausmaa. Tämä löytyi hiekkapohjaiselta Ristinpellolta, joka on toki saanut nimensä paljon myöhemmin.

Ristinpeltoa on kaivettu vuodesta 1905 lähtien ja löydetty aineisto ajoittuu vuosiin 1050-1150. Kuitenkin paikkaa on käytetty hautauksiin aina varhaiskeskiajalle saakka. Niinpä se on yksi varhaisimmista kristillisistä hautausmaista koko maassa.

Kaiken kaikkiaan alueelta on löydetty 156 hautaa, jotka ovat sijoittueet itä-länsi -suuntaisesti. Niistä ei ole tehty suurempia löytöjä ruumiiden lisäksi, mikä osoittaa omalta osaltaan kristillisyyttä. Aluetta kiertää kiviaita ja sen on tulkittu yhtä vanhaksi kuin kalmisto. Luultavasti aita on ollut siunatun kirkkomaan rajana.

Hautausmaan keskivaiheilta on löydetty 7*7 metriä laajan, neliömaisen rakennuksen ki
vetyt paalunsijat. Perimätieto kalmistosta säilyi Sauvalan kyläläisten keskuudessa vuosisatoja ja vielä 1800-luvulla kerrottiin paikalla sijainneen nunnankappelin tai Liedon vanhimman kirkon. Edellä mainitut paalunsijat on tulkittu kappelin tai kellotapulin rakenteiksi, joten tarinoilla on ollut vankka perusta. Kyseinen rakennelma on luultavasti palanut jo hautausmaan käyttöaikana, sillä varsinkin paalujen sisäpuolelle jääneistä haudoista on löytynyt runsaasti hiilensekaista maata.

Edelleen perimätieto kertoo, että paikalla on ikimuistoisista ajoista seisonut puuristi, sillä jos ristiä ei ole, nousee pellosta joukot keropääpoikia (=munkkeja), jotka öisin vaivaavat.


Ristinpelto löytyy hieman hankalan matkan takaa eikä paikassa sinänsä ole kovin paljon nähtävää, ainakaan kesän hellimän ruohikon rehottaessa korkeana. Maastosta voi löytää fragmentteja oheisen piirroksen esittämistä rajakivistä, mutta itse haudoista ei luonnollisesti ole maanpäällisiä merkkejä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus