analytics

Ruukinjohtajan taustaa

Turkulaisessa apteekissa uransa aloittanut ja lopulta vuorineuvokseksi yltänyt Fiskarin ruukinpatruuna Johan Jakob Julin aateloitiin ansioistaan 1849 nimellä von Julin. Hän oli ostanut 1822 Perniön Kosken, Antskogin, Fiskarsin ja Karjalohjan Kärkelän ruukit. Lisäksi samassa kaupassa hän sai vielä Kiskon Orijärven kaivoksen. Hän kehitti tunnetulla tavalla näiden toimintaa perustaen runsaasti uutta teollisuutta eritoten Fiskarsiin. Varsinaista pääruukin toimintaa varten hänellä oli aina luotettu mies, joksi vuonna 1825 tuli Paltamossa syntynyt Arvid Appelgren. Hän oli toimessaan aina vuoteen 1859. Menestyksellistä yhteistyötä von Julinin kanssa tehnyt, arvostettu ruukinjohtaja kuoli Fiskarsissa 1871.


Oliko Arvid Appelgrenin valinta sitten täydellinen sattuma vai huolellisen valinnan tulos? Ei ehkä kumpaakaan, vaan takana olivat miehen taitojen lisäksi vahvat sukusiteet. Arvidin vanhemmat olivat Paltamossa asunut luutnantti Anders Vilhelm Appelgren ja vaimonsa Hedvig Antell. Anders Vilhelm useista lapsista Konrad toimi lopulta Helsingissä yliopiston apteekkarina ollen naimisissa Johanna Gustava Julinin kanssa. Johannan veli oli sitten vuorineuvos von Julin. Arvid taasen oli Konradin nuorempi veli. Tätä kautta hän on luultavasti tullut esitellyksi von Julinille ja tämä tarvittua uutta johtajaa Charles Peilhardtin kuoltua 1825 on Arvid tullut patruunan mieleen.


Luutnantti Anders Vilhelm Appelgrenin isä Simon oli ollut Paltamossa kirkkoherrana, mutta syntynyt itse talollisen poikana Pälkäneen Epaalan kylä Vaijalassa. Simonin äidinisä Simon Forsström oli kotoisin Oulusta, kun taas äidinäidin, Magdalena Lithoviuksen kautta saa tämän blogin kirjoittaja liitettyä ruukinjohtaja Arvidin myös omiin sukulaisiinsa. Kirkkoherra Simon Appelgrenin äidinisä oli Pälkäneen kirkkoherra Olof Castrenius, joka oli kotoisin Sääksmäen Linnaisten Mattilasta. Olofin puoliso, Arvidin kaukainen esiäiti oli Lempäälän kirkkoherra Matias Lignipaeuksen tytär. Näin Arvid Appelgrenin esipolvissa on aimo annos suomalaisia pappissukuja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus