analytics

Keskiajan Stiernkors -suvusta

Taivassalon Särkilahdella asui keskiajalla suku, joka myöhemmin tultiin tuntemaan kantatilansa nimellä Särkilahti, ruots. Särkilax, tai vaakunakuvionsa mukaan nimellä Stiernkors. Vaakunassa oli tähti, ruots. stjärna, sekä risti, ruots. kors.
Särkilahti mainittiin asiakirjoissa jo 1374, jolloin siellä oli isäntänä eräs Mielivalta, "Melevaltae" – nimi on pakanaajan suomalainen nimi. Mielivallan mahdollinen yhteys myöhempiin Särkilahden asukkaisiin tulee asiakirjalähteiden vähyyden vuoksi ikuisiksi ajoiksi jäämään selvittämättä. Särkilahti-suvun kantaisäksi täytyy siksi kirjata se Per, jolla oli ainakin kaksi poikaa. Heistä peri Olof Perinpoika Suur-Särkilahden ja sai rälssivapauden 1410. Olofista lisää alla. Olofilla oli nimettömäksi jäävä veli, joka sai Vähä-Särkilahden, jossa jälkeläiset elivät verotalonpoikina.

***

Jälkeläisten Ruotsin ritarihuoneelle 1620-luvulla jättämän sukuselvityksen mukaan sai Olof Perinpoika rälssivapauskirjeen kuningas Eerik Pommerilaiselta, Pohjoismaiden unionikuningas 1397-1439, Flensburgissa 8.11.1410. Kesällä 1410 oli puhjennut sota Slesvig-Holsteinin kreivikuntaa vastaan – paikasta päätellen oli Olof mahdollisesti mukana sotimassa ja kunnostautui siellä. Saman 1600-luvun selvityksen mukaan oli Olofin vaimo Nyynäisten Karin, "Karin till Nynäs". Olof eli vielä 1417, ollen silloin katselmusmiehenä Taivassalossa.

***

Edellisen polven Olof Perinpojalla oli poika Nils Olofinpoika, asemies ja Särkilahden isäntä. Nils osti 1427 Taivassalon Siusluodon, ruots. Sjusholm, 1433 Kaarinan Kurjalan sekä 1439 kolme autiotilaa naapuristaan Vähä-Särkilahdesta  .
Nils mainittiin valtaneuvoston jäsenenä 1435 liitossa kuningas Eerik Pommerilaista vastaan, sekä Itämaan eli Suomen kuninkaantuomiovaltaisena, ylimpänä oikeushenkilönä, 1437-47, mahdollisesti koska muut valtaneuvokset olivat estyneitä  .
Nils osallistui 1441 Kalmarin kokoukseen, allekirjoittaen muiden valtaneuvosten joukossa Ruotsin ja Norjan rauhansopimuksen. Hän kuoli 1450-luvun alussa.

Nilsin vaimo oli Elin Nilsintytär, ns. keskiajan Tavast-sukua,  joka sai sedältään, piispa Maunu Tavastilta, häälahjaksi Vahdon Kautrannan ja perinnönsovittelussa 1457 Laitilan Vääntelän. Elin kuoli 1467 mennessä, jolloin lapset sopivat perinnöstään. Nilsillä ja Elinillä oli lapset:

1. Magnus Nilsinpoika, maisteri Pariisissa 1456, oleskeli Roomassa 1465, tuomiorovasti Turussa 1466 sekä 1490 Turun piispa Maunu Särkilahti (Magnus Nicolai, Magnus III).
2. Adlitsa Nilsintytär, nunna Naantalin luostarissa  .
3. Birgitta Nilsintytär, pso. Laurens Valdemarinpoika Diekn.
4. Margareta Nilsintytär, pso. Jon Steninpoika.
5. Marta Nilsintytär, eli vielä 1469, pso. rälssimies Olof Kirves.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus