analytics

Muutama Lönnqvist

Liedon Vierun ikivanhan rälssitilan omisti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa muutaman kilometrin päässä, Aurajoen toisella puolella sijainneen Moision kartanon isäntä Antti Antinpoika. Hän ei itse asunut Vierulla, vaan oli antanut sen vuonna 1903 räätäli Emil Lönnqvistin käyttöön. Tämä oli tullut Lietoon Raisiosta jatkakseen sitten matkaansa muutaman vuoden päästä Halikkoon.

Räätäli Lönnqvistin puoliso oli Nousiaisista kotoisin ollut Mathilda Vilhelmina Sundholm, jonka kanssa hänellä oli viisi lasta; Alli Maria, Allan Emil, Paavo Emil, Väinö Emil ja Kaarle Huugo. Esikoistytär Alli menehtyi pienenä, samoin Paavo, joka oli syntynyt kaksosena Väinön kera. Oman mielenkiintoni herätti se rippikirjan antama tieto, että Emil Lönnqvist oli syntynyt Kiskon pitäjässä.


Näin oli myös todellisuudessa, sillä syyskuun toisena päivänä Orijärven kaivostyöläinen Karl Kustaa Lönnqvist ja hänen vaimonsa Johanna Abramintytär saivat iloita poikalapsen syntymästä. Orijärvellä koko ikänsä asunut Karl Kustaa kuului kaivoksella vuosikymmeniä vaikuttaneeseen sukuun, joka oli lähtöisin Lapin kylästä. Isä Johan oli työskennellyt seppänä kaivoksilla samoin kuin saman etunimen omannut isoisä.

Karl Kustaan vaimo Johanna oli kotoisin aivan lähistöltä eli Määrjärven rantamilla sijaitsevasta Riilahden talosta, jonka kohdalla rippikirjassa on mielenkiintoinen merkintä; "rå och rörs hemman". Tällä termillä tarkoitettiin vanhassa ruotsin kielessä "rajapiiritilaa". Sitä käytettiin tiloista, jotka rajautuivat välittömästi jonkin kartanon maihin ja olivat lisäksi läänityksen alaisia. Riilahden lampuotina oli Johannan isä Abram Eliasson, jonka sukujuuret olivat Kirkkojärven Länsi-Uudenmaan puoleisissa kylissä. Nämä alueet olivat kuuluneet 1700-luvulta lähtien läheisen Kosken ruukin omistuksiin, joten Abram ei itse omistanut taloaan. Tosin monissa taloissa lampuodit jälkeläisineen muodostivat useitakin sukupolvia kestäneitä jatkumoita. Esimerkiksi oma esi-isäni Abram Eriksson tuli Kiskon Kajalaan 1773 ja hänen viimeiset jälkeläisensä
 luopuivat vuokraisännyydestään vasta 1900-luvun alkupuolella.



Lähiseudulta eli Karjalohjalta löytyy muitakin Lönnqvist-sukuja, mutta Orijärven kaivoksen saman nimiset perheet olivat pääsääntöisesti em. Lapin kylän augmenttitilan jälkeläisiä. Tämän aikoinaan kahtia jaetun talon toinen puoliskon isäntä Erik, joka syntyi 1711, mainitaan ainakin vuonna 1780 alkavassa rippikirjassa kyseisellä sukunimellä.

2 kommenttia:

  1. Hyvä Juha,

    Mitä tiedetään Johan Amnellin jälkeläisistä (Amnell, Johan
    kirkkoherra, poliitikko. Syntynyt 20.3.1692 Kalajoki. Kuollut 1772 Tammela)? Onko sukua tutkittu?

    Mieheni isoisä sanoi tulevansa Järvenpään Hurun talosta. Vanhin papintodistus kertoo hänen esi-isästään Johan Johanssonista (17.09.1794, k. 24.11.1839). Netissä olevassa Nummen kirkonkirjassa tästä mieheni esi-isästä käytetään sukunimeä 'Amnel', kun hän menee naimisin Eva Lembergin kanssa (torpare sonen Johan Amnel').

    Johan näyttäisi olevan Järvenpään Hurun isännän Elias Johanssonin ( synt. 1781) ikätoveri, ja tämän pojat näyttävät käyttävän sukunimeä 'Amnell'. Mutta mitä sukua 'torpare sonen' on tälle ja onko hän sukua valtipäivämies ja pappi Amnellille?
    Välistä puuttuu muutama sukupolvi. Mistä voisi löytyä tietoa?

    VastaaPoista
  2. En äkkiseltään usko sukuyhteyteen, sillä Amnell-sukuja on Suomessa useita enkä ole löytänyt niille yhteistä tekijää. Nuo Hurun porukat asuivat muistaakseni jo 1600-luvulla talossaan eivätkä näin mitenkään voi olla kalajokisen pappismiehen jälkeläisiä.

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus