analytics

Erään hautakiven kertomaa

Kävin Kiskon kirkkomaalla viime toukokuussa ja napsin muutamia hajanaisia valokuvia lähisuvun haudoista sekä muutaman "kiinnostavalta" tuntuvan kiven. Kun sitten jossain välissä viime viikkoa katselin näitä otoksia, kiinnitin huomioni erääseen Johan Oskar Abramssoniin. Hän eli vuosina 1871-1949 ja vaimonsa Sofia Emilia 1877-1941.

Koska patronyymiä Abramsson löytyy Kiskon Kajalan kylästä runsaasti, innostuin tutkimaan tarkemmin tätä kauan sitten manan majoille joutunutta pariskuntaa. Kiskon kastetuista sen kummemmin kuin Suomusjärveltä en onnistunut löytämään Sofia Emiliaa, joten hänen sukunsa jää toistaiseksi odottamaan lisäselvityksiä.

Sen sijaan Johan Oskarin vanhemmat tietokantani tiesi kertoa samantien. He olivat Kajalan kylän Pakkan eli Backan lampuoti Abraham Johansson (1830-1889) ja vaimonsa Maria Kristina (s. 1840). Maria Kristina eli tuttavallisemmin Maja Stina oli kotoisin Vilikkalan kylästä. Abrahamin sukujuuret olivat Pakkalla, jonka lampuodiksi hänen oma isänsä Johan Michelsson oli tullut joskus 1820-luvulla. Johan äiti oli Beata Abramsson, joka onkin sitten suora esitätini muutaman sukupolven takaa.

Pohjan Pehrsbölessä 1730 syntynyt Abram Eriksson tuli nimittäin Kajalaan 1770-luvun alkupuoliskolla ja vähitellen tapahtui jotain sukututkijan silmin hassunkurista. Kävi siten, että 1800-luvun alkupuoliskolle tultaessa Abram Erikssonin poika Erik (1777-1845) oli Kajalan Tinon talon lampuoti, hänen isoveljensä Abram (1770-1830) Kaijan lampuoti ja veljesten em. sisko Beata Pakkan emäntä. Näin siis Abram Erikssonin suvulla oli tavallaan hallussaan koko Kajalan kylä. Todellisuudessa talot omisti läheinen Kosken ruukki, mutta käytännön tasolla asiat päätettiin pienen sukupiirin kesken. Abram Erikssonin ja hänen vaimonsa Märta Eriksdotterin jälkeläiset hallitsivatkin sitten Kaijaa, Pakkaa ja Tinoa osin aina 1900-luvun alkuvuosikymmeniin saakka.

Kaijan talosta aikanaan lohkottu Verholan pientila on itseasiassa vieläkin saman suvun perillisillä - osin itsellänikin :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus