Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

30.11.2015

Eräs paimen

Varsinais-Suomen Koski Tl:n Hongiston kylässä syntyi lokakuussa 1783 poikalapsi Turun läänin Henkirakuunarykmentin sotilas Matti Lavetten ja vaimonsa Valpuri Matintyttären perheeseen. Pienokainen sai nimensä sekä isältään että äidinisältään, joten hänestä tuli Matti. Tämän Marttilan kappeliseurakunnan kappalainen oli hieman huolimaton jossain välissä ja vuosien mittaan rippikirjoihin kirjaantui syntymävuodeksi 1782 päivämäärän pysyessä oikeana. Vuotta aiemminkin oli syntynyt Matin yhdeksästä sisaruksesta neljänneksi vanhin eli Johannes. Hänen kohtalokseen tuli kuolla vain neljän kuukauden ikäisenä.

Matti Matinpoika käytti isänsä tavoin sotilasnimeä Lavette, sillä myös hän oli jonkin aikaa sotilaana. Viimeistään Suomen sodan jälkeen 1809 hän asettui Pöytyän Kolkkisten kylään torppariksi ja paimeneksi. Luultavasti hän paimensi Sipilän talon karjaa, sillä hänen asumansa torppa sijaitsi mainitun tilan mailla. Vaimokseen hän löysi piika Liisa Iisakintyttären Karhunojan Pietilästä.

Aivan kuten isä Matin perheessä, oli myös nuoremman Matin pesueessa lapsia runsaasti. Liisa Iisakintyttären synnytti heille kahdeksan yhteistä lasta vuosien 1810-1827 välillä. Kun Liisa menehtyi 1836 eli Matti leskenä hetken mennen sitten naimisiin Oripään Annalan kylästä kotoisin olleen torpparin tyttären, Maijan kanssa. Tämä oli peräti 24 vuotta puolisoaan nuorempi. Vuosien 1836-1848 Lavettien perheeseen syntyi vielä viisi lasta lisää, joten Kolkkisten kylässä on riittänyt vilskettä. Tosin kuusi jälkeläisistä menehtyi joko muutaman kuukauden tai vuoden iässä.

Isä Matti, jota vielä vuosien 1847-1853 Pöytyän rippikirjassa tituleerataan entiseksi sotilaaksi, kuoli huhtikuussa 1854 jättäen kotitorppaansa leski Maijan sekä lapset Juhon, Fredrikan ja Vilhelmiinan. Pojista Tuomas oli asunut vielä 1849 Lavettin torpassa, mutta muuttanut sitten Turun kaupunkiin. Fredrika puolestaan lähti aikanaan piaaksi Liedon Paappalan Takataloon avioituen sikäläisen rengin,Kustaa Vilhelmi Heikinpojan kanssa 1869.


17.11.2015

Mistä tietää, että on hurahtanut sukututkimukseen?


JARRUTAT KIRJASTON KOHDALLA AJAESSASI

VOIT TULLA LUKITUKSI YÖN YLI KIRJASTOON ETKÄ EDES HUOMAA

SAAT HENGENAHDISTUKSEN NÄHDESSÄSI VANHAN HAUTAUSMAAN

KIERTELET MIELUITEN HAUTAUSMAALLA KUIN OSTOSKESKUKSESSA

OLET SITÄ MIELTÄ ETTÄ JOKA KODISSA PITÄÄ OLLA MIKROFILMINLUKULAITE
LUET MIELUUMMIN KASTETTUJEN LUETTELOITA KUIN HYVIÄ KIRJOJA

TUNNET JOKAISEN MAAKUNTA-ARKISTON VIRKAILIJAN ETUNIMELTÄ
KIRKKOHERRANVIRASTO LUKITSEE OVET NÄHDESSÄÄN SINUN TULEVAN

OLET KIINNOSTUNEEMPI SIITÄ MITÄ TAPAHTUI 1695 KUIN 2005

VAATTEESI OVAT VUOTEEN ALLA JA KAAPISSA PIDÄT HUOLELLISESTI JÄRJESTELTYNÄ MUISTIKIRJOJASI JA LEHTIÖITÄSI

TIEDÄT KARJALOHJALTA TALLAAN, PASSIN JA HAKALAN,
MUTTA ET MUISTA KOIRASI NIMEÄ

TIEDÄT MISSÄ ROUSUNPORTAAN, LUSKALAN JA VAINION TORPAT OVAT, MUTTA ET OSAA NÄYTTÄÄ KARTALTA JYVÄSKYLÄÄ

KAIKKI LÄHETTÄMÄSI VIESTIT ALKAVAT; ”RAKAS KAUKAINEN SERKKUNI”

OLET JÄLJITTÄNYT KAIKKI ESIVANHEMPASI AATAMIIN JA EEVAAN SAAKKA, MUTTA ET OSAA SILTIKÄÄN LOPETTAA………………….

8.11.2015

Isänpäivää!

Isänpäivän kunniaksi omasta isänisästäni lähtevä sukupolviketju suorasta isälinjastani. Näissä merkeissä oikein mukavaa Isänpäivää kaikille!


Kuvassa Sulo-ukkini päivän saaliin kera. Maija-kissa jo kiertelee lähistöllä odottaen perkuutähteillä herkuttelua.


I Sulo Rikhard Vuorela. Syntynyt  21.11.19XX Kisko. Kuollut 11.09.19XX Kisko,Kajala. Haudattu  Kisko,Kirkkomaa.  Työmies. Taitava ja tunnollinen kirvesmies, oli töissä monilla rakennustyömailla, mm. Hangon nykyistä vesitornia tekemässä. Teki kotonaan katiskoja myyden niitä halukkaille.


II August Alexander Vantanen. Syntynyt  12.03.1889 Kisko,Hongisto. Kuollut  taistelussa saadut vammat 01.03.1918 Lavia.  työmies.  Katosi kansalaissodassa, Lavian taisteluissa vuoden 1918 alkupuolella. Tuomittiin pois-saolevana kuolleeksi oikeuden päätöksellä1941. Kuolinpäiväksi merkittiin 1.1.1922. Vuosisadan lopulla tehdyissä selvityksissä hänen kuolinajakseen on varmistunut maaliskuu 1918. Ei tunnustanut virallisesti Suloa pojakseen, mutta Sulon äiti sekä Sulon sisko vahvistavat, että August Vantanen oli Sulon isä. Anna Maria Vuorela. Syntynyt  24.01.1884 Kisko,Kaija. Kuollut  30.12.1960 Kisko.  piika, emäntä.  Kummit Kaijan tilallisen vaimo Eva Stina Ajström,tilallinen Karl Lindqvist ja Pakkan lampuodintytär Alexandra Aapontytär.
Oli piikana Kaukurin Kreivilässä ja Uotilassa.
Otti nimen Vuorela 12.5.1905, nimeä ehdotti perimätiedon mukaan hänen piikaystävänsä.

III Adolf Fredrik Ahlberg. Syntynyt  07.10.1848 Pertteli,Tiskarla. Kastettu  08.10.1848 Pertteli. Kuollut  30.04.1924 Kisko.  Kummit Perttelin Diskarlan kylän Prätän talollinen Elias Johansson ja vaimonsa Maria Eriksdot-ter.–Puoliso  26.11.1876  Matilda Maria Ahlroos. Syntynyt  21.03.1855 Uskela. Kuollut  04.02.1922 Kisko.  Kummit Fredrika Juhantytär ja poikansa Juha Kustaa Kallenpoika sekä Matilda Lindroos.


IV Juha Ahlberg. Syntynyt  15.06.1808 Pertteli,Diskarla. Kastettu  15.06.1808 Pertteli. Kuollut  02.04.1886 Pertteli, Tiskarla, Haikia, Ahlbergin torppa.  Muonamies;torppari.  Perhe asui nykyisen Salon kaupungin Tiskarlan kylässä sijainneessa torpassa. Rakennusta ei ole enää olemassa, mutta 1990-luvun alussa naapurissa asuva isäntä osasi ker-toa torpan paikan.
.–Puoliso  25.12.1829 Pertteli  Stina. Syntynyt  01.03.1810 Somero, Sillanpää. Kuollut  24.04.1884 Pertteli, Tiskarla, Haikia, Ahlbergin torppa.  Kotoisin Someron Söderkullan Korkilan torpasta.


V Mikko Ahlberg. Syntynyt  15.09.1768 Pertteli, Tiskarla. Kastettu  18.09.1768 Pertteli. Kuollut  kaatunut 1809.  Sotilas.  Sotilasrullat antavat vuonna 1795 syntymävuodeksi 1770. Paikaks ilmoitetaan Uskela. Tämä voi kuitenkin tarkoittaa laajaa aluetta nykyisen Salon ympäristössä. Toisaalta rippikirjan V a 44 lisäyksissä mainitaan myös vuosi 1762 syntymäaikana. Pääkatselmusrullassa vuodelta 1795 todetaan seuraavaa : Uskelan Tiskarlan no 101 sotamies Mikko Ahlberg, syntynyt Uskelassa, 25-vuotias, kunnostautunut palveluksessa, oli läsnä ja hyväksyttiin. Turun Lää-nin jalkaväkirykmentin värväysluettelossa vuodelta 1792 todetaan taasen : 28.3.1792 Uskela, Tiskarla No 101, Michel Ahlberg, otettu palvelukseen 31.5.1791, ikä 27 vuotta, paikalla. Perheen ensimmäinen lapsi syntyi Kuttilan kylässä, mutta perhe löytyy kuitenkin Tiskarlan kylän kohdalta. Mikko Ahlbergin saapumisvuotta kylään ei mainita rippikirjan sarakkeissa, mutta sen on täytynyt tapahtua aikaisintaan 1791. S. Palosaarelta saadun tiedon mukaan Mikon isä oli ent. venemies, sittemmin merimies Erik Johan Sarin. Sarin oli tullut avioliiton kautta Pertteliin ja oli tätä ennen asunut Turun kaupungissa. Mikon äiti oli Tiskarlan Hakon talon nuorin tytär. Paikallishistoriikin mukaan kuoli Suomen sodassa vuonna 1809 - hautausta ei löydy Perttelin luetteloista. Perttelin kastettujen luettelon mukaan kum-meina olivat Michel Haikia, Brita Andersdotter, Simon Livi ja Maria.–Puoliso  20.10.1791  Leena. Syntynyt  13.01.1772 Pertteli,Kanunki.


VI Erik Johan Sarin. Syntynyt  1738.  Merimies,venemies.  Asui vihittäessä Turussa ja mainitaan ensin venemie-henä, sittemmin merimiehenä.
Perttelin rippikirjassa 1757-1762 mainitaan Hakon talollisen vävynä ja pelkällä etunimellä Johan.
Kuolinaika toistaiseksi selvittämättä (30.10.2008).–Puoliso  24.02.1760 Pertteli  Lisa. Syntynyt  17.10.1741 Pertte-li,Tiskarla. Kastettu  18.10.1741 Pertteli.  Isä Perttelin Tiskarlan Hakon talollinen.

7.11.2015

Digitaalisen sukututkimuksen kursseja tammi- ja helmikuussa

Mitä tarkoittaa DIGITAALINEN SUKUTUTKIMUS? 


Tietokone löi läpi sukututkijan arkisena apuvälineenä 1990-luvulle tultaessa, ja Internetin käyttö kotitalouksissa yleistyi vuosikymmenen loppupuolella. Vuosituhannen taite merkitsi lopullista murrosta, digitaalista vallankumousta, jonka vaikutus ulottuu koko kulttuuriimme – myös sukututkimukseen.

Sukututkimuksen voidaan toden teolla sanoa siirtyneen 2000-luvun alussa Internetiin, jossa enin osa sukututkijan työssään tarvitsemasta keskeisestä lähdemateriaalista on käytettävänä digitaalisessa muodossa, usein vieläpä maksutta. Kolmannen vuosituhannen sukututkija kohtaakin tutkimustyössään uuden hankaluuden: koska Internetin bittiavaruus on hajanainen kudelma erilaisia sivustoja, mistä siis tavoittaa haluttu materiaali? Mitä kaikkea sukututkija voi netistä oikeastaan löytää? Ja miten löydettyyn tulee suhtautua?

Suomen Sukututkimusseuran järjestämät digitaalisen sukututkimuksen perus- ja jatkokurssit vastaavat näihin kysymyksiin. Koulutuksissa tarkastellaan Internetin eri aineistomuotoja, digitoituja asiakirjoja, hakutietoja ja aineistopankkeja, mutta opastetaan sukututkijaa myös omatoimiseen sähköiseen asiointiin Arkistolaitoksen kanssa (esim. aineistojen tilaus ja käyttöluvat). Myös kurssilaisten omat kysymykset ja ongelmat huomioidaan opetuskokonaisuudessa. Sopii erityisesti henkilöille, joilla on jo jonkinmoiset valmiudet itsenäiseen sukututkimukseen.

Koulutukset järjestetään lauantaisin.

Digitaalisen sukututkimuksen peruskurssit tammi- ja helmikuussa 2016:

* Hämeenlinna: 16.1.2016 klo 9.00—16.00, Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Aittatie 2

* Joensuu: 30.1.2016 klo 9.00—16.00, Itä-Suomen Yliopisto, Agoro-rakennus, sali AG108, Yliopistonkatu 4

* Tampere: 6.2.2016 klo 10.30—17.00, Vanha Kirjastotalo, Keskustori 4

Digitaalisen sukututkimuksen jatkokurssit tamm- ja helmikuussa 2016: 

* Jyväskylä 13.2.2016 klo 9.30-16.00, Jyväskylän pääkirjasto, Vapaudenkatu 39-41

* Turku 27.2.2016 klo 9.00-16.00, Turun Maakunta-arkisto, Sibeliuksenkatu 2


Lisätietoja seuran sivuilla:

http://www.genealogia.fi/digitaalinen-sukututkimus

Osallistumismaksu: 49 € (Suomen Sukututkimusseuran jäsenille 35 €)

Sitova ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta joko puhelimitse 010 387 7900 tai sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.genealogia.fi/ilmoittautumislomake


Kouluttajana toimii Juha Vuorela

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...