Liedon Tarvasjoella toimiva Juhan Suku alkaa tämän vuoden toukokuussa julkaista uutta aikakauslehteä nimeltään SUKU - lehti sukututkijoille.
Juhan suku-uutiset
Sukututkijan tarinoita sieltä ja täältä jo vuodesta 2006
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
SUKU - lehtisukututkijoille
Voimapesä Åberg Mäntyharjulla
Gustaf Anton Åberg syntyi Loviisassa vuonna 1795 ja meni 1821 naimisiin Haminassa Maria Agata Näslindtin kanssa. Pariskunta vaikuttu myöhemmin Voikosken sahalla, Mäntyharjulla. Hänen urastaan sahan palveluksessa en ole etsinyt tietoa, mutta sen sijaan hänestä jäi elämään seuraava perimätieto.
Väkevin mies Voikoskella on muistotietojen mukaan ollut sahanhoitaja Åberg, oli muualta tänne muuttanut. Kerrotaan, että kun hevoset lankkukuormaa vetäessä uupuivat sahan luona olevaan jyrkkään mäkeen, tarttui Åberg usein rekeen kiinni ja vaivatta veti kuorman mäen päälle. Olipa kerran humalapäissään kantanut hevosen sylissään asuinhuoneeseensakin. Kooltaan oli hän ollut tavattoman suuri, kämmenkin sellainen, että tavallisen miehen koura peittyi siihen kokonaan. Iloisella tuulella ollessaan puristi hän katellessa maan ukkoja niin kovasti, että näiltä pääsi huuto ja tupakkimälli muljahti suusta ja kun toinen moisesta tervehdyksestä huomautti, naurahti Åberg...
Lähde. Kotiseutu : Suomen kotiseutututkimuksen äänenkannattaja, 15.10.1912, nro 10, s. 11
Mitä sinusta kerrotaan 200 vuoden päästä - podcastissa vieraana Marja Hintikka
Millainen on toimittaja Marja Hintikan suku ja onko käsitys suvusta muuttunut Sukuni salat -ohjelman teon myötä? Entä miksi Helmi -mummo oli niin mahtava tyyppi? Tässä jaksossa pohditaan myös sitä, mitä Marja toivoo tulevaisuuden sukututkijoiden kertovan hänestä itsestään. Ehdimme lisäksi pohtia taikauskoa, yrttejä ja kokemuksia kotiseudusta.
MyHeritage mainostelee YouTubessa
Ihan asiallista mainontaa MyHeritagelta. Mutta siis tosiaan markkinointipuheita, mutta asiat sinänsä jännittäviä.
SUKU - lehti sukututkijalle
Viime ajat olen puuhastellut tämän projektin parissa. Tämän kuun loppupuolella pitäisi selvitä, mitä siitä tulee!
Talon myynti 1800 -luvulla
Arpalahti kuva omasta albumista |
Jos joku kiinteistö piti realisoida, vaati sen ensinnäkin lainhuutoa kihlakunnanoikeudesta. Mutta jos omistajina oli alaikäisiä, joille oli määrätty holhooja, muuttui asia hieman vaikeammaksi. Ensin piti nimittäin hakea käräjiltä lupa myyntiin. Se tapahtui esimerkiksi tällä tavalla.
"Ote Kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta tehty varsinaisissa syyskäräjissä siinä käräjäkunnassa Halikon tuomiokuntaa, johon kuuluvat Kiskon pitäjä ynnä Suomusjärven kappeli sekä Kiikalan pitäjä, Siukun tilalla sanotun Kappelin Ahtialan kylässä, Syyskuun 28. päivänä 1886."
Rusthollari Kaarle Wigelius Wikström Salitun kylästä Suomusjärven kappelista ilmoitti, että Rusthollari Antti Wilho Wendelinin alaikäiset tyttäret Edla Elisabet, Anna Karolina, Alina Aleksandra ja Hedvig Augusta, joille Kaarle Wigelius Wikström on laillisessa järjestyksessä määrätty holhojaksi, ynnä heidän täysikäiset veljensä Efraim Wilho, Kaarle Fredrik ja Aksel Ferdinand sekä sisarensa Ida Maria, naimisissa Kaarle Wigelius Wikströmin kanssa, Matilda, naitu kappalaiselle tässä kappelissa Johan Alfred Forsellille ja Erika Josefina, avioliitossa talollisen Aadolf Wigelius Strandströmin kanssa, Pohjan Pitäjästä Uudenmaan lääniä, olivat isänsä Antti Wilho Wendelinin jälkeen perineet Arpalahden yksinäisen perintörusthollin tässä kappelissa. Koska sanottua kiinteistöä ei voitaisi hoitaa siten, että Kaarle Wikströmin holhottaville siitä tulisi suurin mahdollinen hyöty, Kaarle Wikström anoi oikeuden lupaa myydä holhottaviensa osat puheena olevasta tilasta huutokaupan kautta tai muulla soveliaalla tavalla.
Edellä mainitut Efraim Vilho ja Aksel Ferdinand Wendelin, kappalainen Forsell sekä Aadolf Vigelius Strandström, jotka olivat saapuvilla alaikäisten lähimmäisinä sukulaisina ja asiassa kuulusteltiin, ilmoittivat yhdistyvänsä hakijan anomukseen. Lautamies Erik Juho Korenius, Suomusjärven kunnallislautakunnan esimies, selitti, että kunnallislautakunta katsoi myynnin alaikäisille edulliseksi sekä puolti hakemusta. Päätöksessä todettiin, että koska hakijan edellä mainittujen holhottavien lähimmät sukulaiset ja Suomusjärven kunnallislautakunta olivat ehdoteltua myyntiä puoltaneet, kihlakunnanoikeus myönsi hakijalle luvan myydä edellä mainittujen holhottaviensa osat Arpalahden rusthollista julkisella huutokaupalla tai muulla soveltuvalla tavalla. Kuitenkin alaikäisten osuuksien osalta kauppa jäi kihlakunnanoikeuden tarkastettavaksi.
Kauppa siis pystyttiin tekemään, mutta se vaati pari ylimääräistä kierrosta käräjillä eli kihlakunnanoikeudessa.
Blogitekstisuositus
-
Perttelin Hähkänän kylän Uus-Arkkilan isäntänä oli 1820-luvun lopulta alkaen Gabriel Gabrielsson, joka sitten vuodesta 1833 lähtien mainit...
-
Muutama sata vuotta sitten rälssi- ja aatelissuvuilla oli tapana kehitellä mitä omituisimpia tarinoita sukujensa alkuperästä. Tämä saattoi t...
-
Marttilan hautausmaalta Suomen Sukututkimusseuran hautakivitietokanta koki haaksirikon muutama aika sitten palvelinrikon takia. Siinä yh...