analytics

Karjaan Maasilta



Isovihan aikaan, elokuussa 1713 perääntymään joutuneet Ruotsi-Suomen joukot ryhmittyivät puolustusasemiin Mustionjoen rannalle, Karjaan Maasillan luokse.

Siellä muutaman sadan hengen vahvuinen osasto piti puoliaan moninverroin suurempaa venäläisten joukkoa vastaan usean tunnin ajan. Lopulta puolustajien oli peräydyttävä, koska he saivat tiedon vihollisen mahdollisesta hyökkäyksestä selustaan näiden ylitettyä joen hieman ylempää.


Maasillan kupeessa on taistelun muistomerkki, Karjaan kirkolle johtavassa tienhaarassa.

Maasilta itsessään on ikivanha ylityspaikka. Vähän sillan jälkeen saattoi Kuninkaantietä kulkeva matkaaja valita joko eteläisen tai pohjoisemman reitin Helsingin suuntaan. Eteläinen reitti vei läpi 1600-luvulla perustetun Fagervikin ruukin, kun taas pohjoisempi reitti koukkasi Lohjan Kirkniemen kautta Siuntioon.

Samasta risteyksestä saattoi myös kääntää matkansa Raaseporin linnan suuntaan tai 1500-luvulta lähtien Tammisaaren kaupunkiin. Tämä merellinen pikkukylä oli ollut vuoteen 1546 Pohjan pitäjän booli, mutta sai mainittuna vuonna kaupunkioikeudet Kustaa Vaasalta.


Maasillan komea kivisilta (kuvassa) purettiin kesällä 1959. Sillan kupeessa, joen keskellä, sijaitsee pieni saari, jossa on aikoinaan ollut kirkkoherran oma mylly.

Kuva on postikortista, joka on lähetetty 1961 - kortissa ei ole mitään tekijänoikeustietoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus