analytics

Hakuammuntaa Kiskon kirkkomaalta

Kun sukutietokantaani on vuodesta 1988 lähtien kerääntynyt melkoinen joukko henkilöitä mm. Kiskosta ja sen lähiseudulta, huvitti itseäni kerran kokeilla umpimähkään "ampumista". Otin Kiskon hautausmaalla kuvan satunnaisesta muistokivestä, jossa syntymäajat olivat 1800-luvun jälkipuoliskolta. Olisiko joku henkilöistä jo valmiiksi tietokannassa tai peräti kaukainen sukulainen?

Tutkimuksen kohteeksi joutuivat sitten sattuman kaupalla Henriika, s. 23.4.1862 ja Eljas, s. 19.7.1861. Lisäksi kyseisessä haudassa lepää heidän tyttärensä Fanni Kunikunda, s. 1.3.1894.

Digiarkiston mainiolla avulla tietojen tarkistaminen alkoi ripeästi. Eljas oli kastettu nimellä Elias Lennart 21.7.1861 ja hän oli syntynyt Vilikkalan kylän Saukon talon Kirveenlahdessa torppari Johan Silfverin ja vaimonsa Eva Stina Dahlin (aik. Stadig) perheeseen. Kastetta olivat olleet todistamassa Hongiston Kylä-rusthollin torpapri Gabriel Linden, Lahna-apajan sepän vaimo Wilhelmina, Viiarin Hannun talon renki David Lindström ja Vilikkalan kylästä kotoisin ollut torpparin ottotytär Maria.

Henriika puolestaan löytyy Kiskon kastettujen luettelosta nimellä Henrika Gustafva. Hänen vanhempansa olivat Marttilan kapteenin puustellin vuokraaja Gustaf Adolf Kavenius ja vaimonsa Ulrika Wilhelmina Lindvall. Henriika kastettiin jo samana päivänä ja kummeina olivat Vilikkala Mäki-Topin isäntä Johan Johansson ja vaimonsa Maija Gustafva Karlstedt, talollisen poika Josef Kavenius Uskelan Karjaskylästä ja Vilikkalan Saukon talon piika Gustafva Carolina Lindvall.

Kaikkien neljän vanhemmat perustiedot löytyivät sitten helposti Digiarkistoon digitoitujen rippikirjakopioiden perusteella. Oheisistä kuvista voi huomata, että pitäjän kirkkoherralla oli varsin helppolukuinen käsiala, joka tietysti entisestään nopeutti selvitystyötä.

Henriikan vanhemmat aiheuttivat heti pientä kohinaa otsalohkossa. Nimi Kavenius kuulosti tutulta. Sekä isä Gustaf että äiti Ulrika olivat kotoisin Uskelasta, jolla saatettiin tarkoittaa myös Saloa. Siispä katsomaan HisKistä näiden paikkakuntien sekä tietysti Kiskon vihittyjen luetteloa. Vihittyjen joukosta koko Varsinais-Suomesta ei sitten löytynytkään sopivaa pariskuntaa. Suurin syy tähän lienee se, että HisKissä Salon vihityt loppuvat vuoteen 1850 ja tuolloin morsian olisi ollut vasta 17-vuotias. Lisäksi pariskunnan vanhin Kiskon rippikirjaan merkitty lapsi on syntynyt vasta 1855.

Tämän jälkeen oli siirryttävä tutkimaan kastettujen luetteloita Salossa ja Uskelassa rippikirjan ilmoittamalta ajalta. HisKin Uskelan kohdalta ei ollut apua, mutta onneksi on olemassa mormonien massiivinen IGI-tietokanta. Sen "International Genealogical Index" -haulla voi etsiä tietoja seurakunnittain. Region on tässä tapauksessa luonnollisesti Finland ja Batch Number C453851. Kyseisen batch numberin voi etsiä sinisessä yläpalkissa näkyvän "Family History Library Catalog" -linkin takaa löytyvällä hakutoiminnolla.

Hakuavaimia ei kannata käyttää liikaa, jos haluaa löytää jotain. Tässä tapauksessa riittää vanhempien ensimmäinen etuosa ja syntymävuosi, jonka voi vielä lukita nimenomaan tuoksi halutuksi "Year Range" -toiminnolla. Lopputuloksena tästä hausta oli Henriikan isovanhempien löytyminen. Isä Gustaf Adolfin vanhemmat olivat Johan Pettersson ja Ulrika Eriksdotter, äiti Ulrika Wilheminan Erik Johan Lindvall ja Maja Lena Michelsdotter.

IGI -haulla ei voi etsiä tämän tarkempia tietoja, esimerkiksi syntyneiden kotikylää. Mutta näillä eväillä saatoin palata takaisin supisuomalaisen HisKin pariin. Salon vihityistä löytyi Johanin ja Ulrika vihkipäiväksi 3.1.1822. Erik Johanin ja Maja Lenan kohdalla vihkipäiväksi ilmoitetaan epämääräisesti pelkästään vuosi 1831 ja kaiken lisäksi miehen sukunimi on muodossa Lindholm. Maja Lena Michelsdotterin ilmoitetaan Salon vihityissä olevan talon tyttären Kistolan kylän Uotilasta. Uotilan puolikkaan tilan rusthollien väkeä oli ennestään tietokannassani runsaasti ja näiden joukosta löytyy myös tämä tytär. Digiarkiston Salon rippikirjoja nuuhkimalla tämä räätäli perheineen löytyykin Uotilan puolikkaan tilan rusthollin torpasta 1830-luvun puolivälin tienoilta.

Kaikesta tästä selvityksestä on yksi ilahduttava lopputulos. Maja Lena on vähintään kolmeakin eri kautta kaukaista sukua itselleni ja näin ollen myös Henriikka ja hänen tyttärensä Fanni ovat jonkun sortin serkkutyttöjä - MOT, kuten matematiikan lehtorini Tauno Tukkinen tapasi todeta. Johan Petterssonin ja Ulrika Eriksdotterin esipolvista en vastaavia bongauksia tehnyt. He asuivat ainakin aluksi Pahkavuoren Vähätalossa ja Digiarkistosta kiinnostuneet voivata etsiä lisätietoja.

Entäs sitten Elias Lennart? Hänen äitinsä Eva Stina Dahl/Stadig on merkitty syntyneeksi Kiikalan pitäjässä. Tämä torpedoi tehokkaasti netin kautta tehtävät alkututkimukset, koska kyseisen pitäjän kohdalta ei juuri verkkolähteitä ole käytettävissä. Isä Johan Silfver onkin sitten pesunkestävä kiskolainen Vilikkalan kylästä. Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että Vilikkala rajautuu nimenomaan Kiikalaan. Johan osoittautuu aviottomaksi lapseksi, joka syntyi kevättalvella 1823 äiti Lovisan ollessa torpparin tytär Vilikkalan Topin talon Ställarilta.

Rippikirjojen ja kastettujen luettelon avustuksella Lovisan vanhemmiksi voidaan määritellä Vilikkalan Sirkan talollisen, Anders Johanssonin ja vaimonsa Maria Johansdotterin poika Jacob sekä sahanasettaja Michel Christerssonin ja Walborg Johansdotterin tytär Stina. Jacob oli syntynyt kesällä 1754 ja Stina syksyllä 1766. Koska kuviot tapasivat olla sangen pieniä tuohon aikaan, oli Walborg Johansdotter luontevasti Vilikkalan Topin isännän tytär. Sulhasia ja morsiamia ei juuri lähdetty kauempaa katselemaan, käytännön syyt painoivat todennäköisesti enemmän kuin kummankaan persoona ulkonäöstä nyt puhumattakaan.....

1 kommentti:

  1. Kirjoitit: "Sekä isä Gustaf että äiti Ulrika olivat kotoisin Uskelasta, jolla saatettiin tarkoittaa myös Saloa."
    Uskela merkittiin usein myös kotipaikaksi pertteliläisille, olihan Pertteli Uskelan kappeli.

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus