analytics

Suku Stenström Nummella

Sukunimeä Stenström löytyy 1800-luvulla eri puolilta Länsi-Uusimaata. Tuon nimen käyttäjät eivät suinkaan aina olleet sukua keskenään, vaan nimi on otettu käyttöön itsenäisesti mm. Kirkkonummella ja Sammatissa

Sammatissa nimen otti käyttöön Myllykylän Arvelan talon isäntä, vuonna 1763 syntynyt Petter, joka oli naimisissa Maja Stina Wareliuksen kanssa.

Kirkkonummella syntynyt, mutta Nummelle muuttanut kruununnimismies ja toimitusvouti Carl Fredrik S., joka oli naimisissa Agneta Katarina Malmstedtin kanssa oli toinen nimen omaksunut.
Näistä kahdesta Sammatin Stenströmit olivat selvästi talonpoikaissukua ja Nummella asuneet kaimansa enempi säätyläisiä pappissukulaisineen sekä virkamiehineen.

Kirkkonummen Bölen kylässä asunut Michel Andersson Strömsten oli kruununluotsi ja talollinen. Hän oli naimisissa Anna Sundströmin kanssa. Michelillä ja Annalla oli yhteensä seitsemän lasta vuosien 1791-1802 välisenä aikana. Lapsista ainakin kaksi kuoli hyvin pienenä. Järjestyksessä toisena syntyi Carl Fredrik, joka noin 20 vuoden iässä lähti kotitalostaan Smedsbyn kylässä sijainneeseen Danibackan puustelliin. Siellä hän varmaankin sai oppia kirjanpitäjä Henrik Johan Ekholmilta ja varakirjanpitäjä Alexander Ekholmilta.

Vuoden 1820 jouluaattona Carl Fredrik Stenström on sitten jo ylennyt virkaurallaan Nummen pitäjän kruununnimismieheksi ja menee tuolloin naimisiin naapurikappeli Pusulan Vörlön kylän Ollan talossa asuneen "mademoiselle" Agneta Catarina Malmstedtin kanssa. Agneta oli kruununnimismies Jacob Johan M:n ja Agneta Printzin vanhin tytär. Isä Jacob Johan tuli paikkakunnalla hyvin tunnetuksi ja arvostetuksi mieheksi. Hänen kynästään lähti myös seikkaperäinen teos "Osoitus eräisiin hyviksi katsottuihin keinoihin metsän petoja pyytää ja häwittää", joka postuumisti julkaistiin suomenkielellä vuonna 1861.

Carl Fredrikille ja Agnetalle syntyi Nummella yhteensä yksitoista lasta, joista ainakin kuudella oli omaa perhettä. Pojista Bro
r Fredrik pysyi naimattomana kuolemaansa saakka. Tyttäristä vuonna 1841 syntynyt Rosa Adelaide kuoli lapsena, kun taas kymmenen vuotta vanhempi Aurora Constantia eli isoveljensä tavoin naimattomana kotipitäjässään.

Vuonna 1821 esikoisena syntynyt Carl Frans meni naimisiin Anna Flinkmanin kanssa ja asui Järvenpään kylässä torpparina. Hänet mainitaan ajoittain perämiehenä,joten hän lienee täydentänyt perheen leipäsäkkiä myös merillä.

Gustaf Ferdinand Stenström nai ensin maalarimestari Carl Gustaf Söderstrandin tyttären, Carolina Elisabethin. Tämä kuoltua hän meni naimisiin Houtskärissä syntyneen Hilda Adolfina Olivia Lundeniuksen kanssa, jonka isä oli myöhemmin Korppoon kirkkoherrana. Gustaf Ferdinand oli pappina Turussa, Hammarlandissa ja Eckerössä sekä kappalaisena Korppoossa. Vuonna 1862 hänestä tuli Turun kirkkoherran apulainen ja Turun tyttöalkeislyseon opettaja ja muutamia vuosia myöhemmin hänet mainitaan Tuomiokirkon taloudenhoitajana.

Carl Fredrikin ja Agnetan tyttäristä Julia Catharina meni naimisiin varatuomari Albert Fredrik Sjöstedtin kanssa. Tämä oli syntynyt Turussa, mutta 1870-luvulla hänet löytää Kirkkonummen Kylmälän kylästä tilanomistajana. Albertin ja Julian tytär Julia Bertha oli naimisissa erään Arthur Fellmanin kanssa.

Julia Catharinan siskon, Hilda Natalian puoliso oli nimismies Gustaf Adolf Engblom. Tästä perheestä ei itselläni ole tarkempia tietoja. Sama koskee perheen kolmatta perheellistä tytärtä, Rosa Adelaidea. Hän miehensä oli Nummen kappalaisen apulainen, Karl Michael Erenius.


Jäljelle jää vielä vuonna 1827 Nummen Luttulassa sisarustensa tavoin syntynyt Evert Victor Stenström. Hänestä tuli aikaa myöten isänsä työn jatkaja eli kruununnimismies Nummen pitäjään. Vaimonsa, luutnantintytär Maria Sofia Holmin kanssa hän asui 1850-luvun alkupuolella Lohjan Pullin rusthollissa. Sieltä perhe muutti jossain vaiheessa Nummen Mäntsälän kartanoon, jossa hän sitten piti toimistoaan. Lohjan aikoina vuonna 1852 syntyi isänsä nimen perinyt poika, joka sitten peri myös isänsä viran. Aikakirjoihin on jäänyt myös mukava pikku yksityiskohta, kun vuoden 1878 syyskuussa isä Evert pääsi kuukauden kestäneellä virkavapaudelle Uudenmaan läänin kuvernöörin luvalla. Sijaiseksi määrättiin Fredrik Stenström, joka oli hänen poikansa. Fredrikin veli Herman luki itsensä agrologiksi ja oli naimisissa Hilda Sofia Matilda Nymarkin kanssa.

Kolmas veli, Evert Stenström nuorempi oli naimisissa Aina Natalia Bergholmin kanssa, joka oli häntä muutaman vuoden nuorempi. Valitettavasti perheonnea ei kestänyt kuin hetken. Pariskunta sai esikoinen, Rolf Ossian syntyi elokuussa 1885, mutta vain vähän yli vuoden päästä isä Evert menehtyi 34 vuoden iässä. Leski Aina Natalia julkaisi kuolinilmoituksen ja kutsui samalla sukulaiset sekä ystävät hautajaisiin. Kolmea sukupolvea jatkunut kruununnimismiesten ketju ei kuitenkaan katkennut vielä tähän. Edellä mainittu Evertin veli Fredrik astui nyt virkaan ja näin Nummella Stenströmit olivat kantamassa yhteiskuntavastuutaan jo 80 vuoden ajan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus