analytics

Johansson-Heikkilä Nummijärven kylästä

Nummijärven kylä, joka sijaitsee saman nimisen järven itärannalla, kuului aina 1870-luvun alkupuolelle saakka Suomusjärveen. Tuolloin tuli ajankohtaiseksi siirtää kylä kokonaisuudessaan Karjalohjan pitäjään. Nummijärvellä oli tuohon aikaan viisi kantataloa; Eskola, Heikkilä, Heinu, Pakkanen ja Uro. Näistä Heikkilä oli Nummijärven Kylänlahden pohjukassa, Pakkasen ja Eskolan välimaastossa.

1800-luvun alkupuolella Heikkilän isäntänä oli Johan Johansson, jonka suku oli jo pitkään asustanut taloa. Kotikylän läheisestä yhteydestä naapuripitäjään kertoo, että toukokuussa 1798 syntynyt Johan vietiin kastettavaksi nimenomaan Karjalohjan kirkkoon. Olihan Suomusjärven
kirkonkylään huomattavasti hankalampi matka. Muutoinkin liikuttiin mahdollisimman vähän - Johanin äiti Stina Eriksdotter oli kotoisin naapuritalo Eskolasta.

Johan oli naimisissa Lohjan Torholan yksinäistalosta kotoisin olleen Anna Greta Enqvistin kanssa. Heidän lapsistaan Kustaa (s. 1836) käytti sukunimeä Johansson-Heikkilä avioituen Sammatin Leikkilän kylän Mikkolan talon tyttären, Amanda Maria Himbergin kanssa. Amandan sukujuuret johtavat mm. Tallqvist -sukuun kahtakin eri kautta. Isä Efraim H:n vanhemmat olivat Gustav Henricsson, s. 11.2.1769 Suomusjärven Torkkelissa ja Cristina Henricsdotter, s.25.2.1772 Suomusjärven Lemulan Liukossa. Efraimin veli Elias oli Liukon seuraava isäntä.

Pariskunta Johansson-Heikkilällä oli ainakin kolme lasta, jotka tulivat haudatuiksi Karjalohjan kirkkomaalle. Samassa haudassa lepäävät myös isä Johan ja äiti Amanda. Kyseessä on todellinen sukuhauta, sillä aviopuolisot oli pikkuserkkuja keskenään. Yhdistävänä henkilö on vuosina 1746-1806 elänyt Jacob Boman, joka oli Karjalohjan Särkijärven Alhaisten l. Hannuksen isäntä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus