analytics

Lappeenrannan kesäleirillä 1891

Lappeenrannan Tarkk'ampuja pataljoona aikoi vuoden 1891 leiriytyä kotikaupunkiinsa ja tätä varten piti hoitaa kuntoon myös muonituspuoli. Julkisella kuulutuksella haettiin leivän tekijöitä 17,000 leiviskälle pehmeää ja 9,000 leiviskälle kovaa leipää.

Annetut ehdot mahdolliselle toimittajalle olivat seuraavaat;

1) Yhden leiviskän paistamiseen pehmeätä leipää annetaan 16,36 naulaa ja yhteen leiviskään kovaa leipää 24,46 naulaa jauhoja tai että määrät ovat 14,29 ja 21,88 naulaa vastaavasti.

2) Leivän hankinta on toimitettava pataljoonien laskuun heinäkuun ensimmäisestä päivästä noin 18. päivään elokuuta, jonka lisäksi urakoitsijan piti sitoutua toimittamaan leipää 200-300 miehen komennuskunnalle, joka tuli leiriä rakentamaan jo kesäkuun puolivälissä.

3) Leipomiseen käytettävän jauhon, joka oli Suomessa riihitettyä ruista, tuli hankkimaan tähän määrätty henkilö, jonka sitten piti antaa raaka-aineet suoraan omista säkeistään urakoitsijan leipomoon, mikäli tämä sijaitsisi Lappeenrannassa. Tyhjät säkit piti antaa takaisin jauhojen tuojalle.

4) Mikäli leipä leivottaisiin alle kolmen kilometrin päässä leiristä, noutaisi pataljoona sen itse. Muussa tapauksessa urakoitsijan piti huolehtia kuljetuksesta.

5) Leipää piti toimittaa todellisen kulutuksen mukaan, joka voi olla enemmän tai vähemmän kuin pyydetty määrä.

6) Pehmeää leipää piti tarjota Henkivartioväen 3:lle, Oulun 4:lle, Kuopion 5:lle, Mikkelin 6:lle ja Viipurin 8:lle pataljoonalle sekä kovaa leipää Uudenmaan 1:lle, Turun 2:lle, Vaasan 3:lle ja Hämeen 7:lle pataljoonalle. Lisäksi oli otettava huomioon, että leivän oli painettava enintään 10 naulaa ja sen oli oltava vähintään kolme päivää vanhaa tuotaessa. Kovan leivän piti taasen olla täydellisen kovaa.

7) Urakoitsijan oli jätettävä täysikelpoinen takaus leivän leipomisesta.

8) Urakoitsija sai oikeuden nostaa em. takausta vastaan ennakkona kolmanneksen hankintasummasta. Täysi tili tuli tehtäväksi vasta hankinnan päätyttyä kokonaisuudessaan.


Nämä oli pääpiirteissään ne ehdot, jotka maistraatin puolesta julkisti Albert Schogster.


Itse kesän 1891 leiri meni pääpiirteissään mainiosti. Yhtenä huipentuma koettiin Hänen Keisarillisen Majesteettinsa, Nikolai II:n vierailu. Tämän visiitiin aikana järjesttiin mm. soutuvenekilpailu, johon veneet tuotiin Ruovedeltä saakka. Keisarinnaa ja muuta rouvasväkeä varten pystytettiin 11 kyynärää pitkä ja 7 kyynärää leveä telttarakennus. Tämä nostettiin puolitoista kyynärää korkeiden pylväiden päälle, jotka sitten ympäröitiin multa- ja turvepenkereillä. Itse telttakehä oli maalattu tummanvaaleaksi.

Ennen keisarin vierailua, heinäkuun loppupuolella oli myös ns. paroonin paraati, jonka otti vastaan Suomen sotaväen päällikkö, kenraaliluutnantti ja paroni Ramsay. Leiriläiset kunnostautuivat soutukilvan lisäksi pitämällä harjoituksia polkupyörällä ajamisessa. Lisäksi upseereilla oli ratsukilpailut. Samoin leirillä koottiin suurin siihen saakka Suomessa esiintynyt soittokunta. Yhdeksännen pataljoonan ja rakuunarykmentin soittajat puhalsivat iltaisin klo 21.00-23.00 välillä leirikentällä.


Murheellisempaan saldoon leirielämässä kuului rakuuna Adam Rasan kuolema. Hänen hautajaisensa järjestettiin Lappeenrannan hautausmaalla heinäkuun 25. päivänä. Soittokunnan puhaltaessa surumarssia kantoivat ystävät hänen arkkunsa sairashuoneelta haudalle. Rakuunien oma pappi, herra Collan siunasi ruumiin. Maahanpanijaisia oli soittokunnan ja kantajien lisäksi seuraamassa yli 30 asetoveria.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus