analytics

Skarpin veljekset

Kiskon Orijärven kaivokselle ilmestyi 1770-luvun lopulla ja 1780-luvun alussa herrat Gustaf ja Johan Skarp. Gustaf oli mennyt syyskuussa 1778 naimisiin Orijärven kylästä kotoisin olleen Maria Johansdotter Orrbergin kanssa, kun taas Johan vei syyskuussa 1781 vihille Toijan kylän Ilveksen talon tyttären, Sofia Henriksdotterin.

Hieman aikaisemmin Orijärven Kolkon talon lampuotina oli ollut eräs toinen Johan Skarp ja 1790-luvulla kaivoksen väen joukosta löytyy Peter Skarp. Tämän Johanin vaimo oli Maria Eriksdotter, kun taas Peterin puoliso oli Regina Sandberg. Viides Skarp oli nimeltään Michel ja hänkin työskenteli Orijärven kuparikaivoksella.

Näistä henkilöistä voi koota seuraavia tietoja;

Gustafille ja Marialle syntyi kuparikaivoksen maisemissa yhteensä 11 lasta, joista ainakin kaksi menehtyi hyvin pienenä. Sen sijaan Johanilla ja Sofialla oli ainoastaan yksi jälkeläinen, tytär Lovisa.

Gustaf Skarp viihtyi koko elämänsä Orijärven kaivoksilla, mutta Johanista tuli vuonna 1786 Viiarin kylän Sepän rusthollin torppari. Siellä hän myös kuoli loppuvuodesta 1811, mutta tämän Nygård-nimisen torpan pitoa jatkoi vävymies Gabriel Johansson, joka oli mennyt Lovisan kanssa naimisiin viitisen vuotta aiemmin. Tätä ennen Gabriel oli jo ehtinyt hankkia kokemusta torpparin elämästä Kavaston Uusikylässä.

Gabrielilla ja Lovisalla oli neljä lasta, mutta elämä mullistui lopputalvesta 1819 Lovisan ja Sofia Henriksdotterin kuoltua päivän välein. Näin Gabriel jäi leskeksi, mutta vain hetkeksi. Saman vuoden joulukuussa hän nai Metolan kylässä asuneen piian, Anna Gröndahlin. Kun Anna puolestaan menehtyi 1820-luvun lopulla, meni Gabriel Johansson kolmannen kerran naimisiin Hongiston Mettilän torpparin tyttären, Eeva Andersdotterin kanssa.

Gabrielin ja Lovisan lapsista tytär Sophian vei vihille Kajalan kylän Backa torpparin poika Isak Fall. Tästä liitosta syntyi poika Elias. Sofian kuoltua 1861 meni Isak naimisiin Eufrosina Mehnlösin kanssa. Isakin kuoleman jälkeen Eufrosinan nai Moses Grönblom, josta tuli Backan uusi torppari.

Gustafin ja Marian lapsista on huomioitava ainakin poika Gabriel, jonka jälkipolvia olen ehtinyt selvitellä parin sukupolven ajalta. Sen sijaan heidän muiden jälkeläistensä myöhempin edesottamuksiin en ole tutustunut.


Mistä Gustaf ja Johan Skarp sitten tulivat Kiskoon? Oletuksena lähdin siitä, että miehet ovat veljeksiä. On vaikea ajatella, että samoihin aikoihin samaan paikkaan ilmestyvät samaa sukunimeä kantavat työläiset eivät olisi olleet sukulaisia. Rippikirjoissa heille annetaan syntymäaika päivän tarkkuudella, mutta tuolla ajankohdalla ei samasta pitäjästä tai edes naapuriseurakunnista löydy sopivia henkilöitä. HisKin avulla on helppoa laajentaa etsintää koko maahan, mutta alkuvaiheessa on syytä tutkia lähemmin ainoastaan Varsinais-Suomen kastettuja. Kätevintä on ottaa näkyviin kaksi selainikkunaa, joista toisessa haetaan Gustafia ja toisessa Johania Kiskon rippikirjan ilmoittamilla päivämäärillä.

Tämän jälkeen vain tutkitaan, löytyykö hakutuloksista samoja vanhempia molemmille miehille. Pikapikaa selviää, että Gustaf ja Johan ovat todellakin veljeksiä. Heidän vanhempansa ovat Kemiön Mainiemen säterikartanon lampuotina 1750-luvulla ollut Johan Eriksson ja vaimonsa Maria Gustafsdotter. Ilman HisKin apua veljesten sukuperän selvittäminen olisi jatkunut Kiskon muuttaneiden luetteloiden selaamisella.


Mutta koko asia ei ole vielä selvä; kuka oli lampuoti Johan Skarp ja mistä tuli Peter Skarp.

Kiskon rippikirjat Uudenmaan läänin puolelta puuttuvat ajanjaksolta 1753-1779 kokonaan, joten Johan Skarpin ja Maria Eriksdotterin Kolkolla olon vaiheita ei pysty selvittämään suoraan. Kun rippikirjat taas alkavat 1780, on Maria Eriksdotter ehtinyt jäädä leskeksi ja mennä naimisiin erään Abraham Johanssonin kanssa. Samassa perheessä asuvat myös lapset Peter, Maria ja Anna Stina Skarp, joten em. Peter Skarpin syntyperä näyttää selvältä.

Kaikki kolme lasta ovat Maria Eriksdotterin aviosta Johan Skarpin kanssa. Peterin kastetietojen kohdalta löytyy tärkeä lisätieto. Johan mainitaan siinä patronyymillä Eriksson. Koska taas vuoden 1780 rippikirjaan merkityn vanhimman lapsen, tytär Marian syntymää ei löydy Kiskon kastetuista, on perheen täytynyt tulla muualta Orijärvelle.

Koska em. HisKi-hausta ei Marian tapauksessa ole hyötyä, on katsottava ensin läpi Perniön kastetut. Niitä ei nimittäin löydy HisKistä tuolta ajalta. Digiarkiston avulla selviää kuitenkin nopeasti Marian sukuperä. Hän syntyi keskikesällä 1763 Perniön Kuhmisten kylän Anttilan talossa, johon isä Johan oli tullut lampuodiksi muutamia vuosia aikaisemmin. Yllättäen samasta perheestä löytyy myös poika Gustaf, joka on syntynyt samana päivänä kuin em. Gustaf Skarp.

Näin ollen alkaa koko vyyhti purkautua alunperinkin todennäköiseltä tuntuneeseen suuntaan. Kaikki Orijärvellä 1700-luvun loppupuolella asuneet Skarpit olivat samaa perhettä, sillä Johan Eriksson Skarp tuli Perniöön Kemiöstä. Hänen ensimmäinen puolisonsa Maria Gustafsdotter oli kuollut lapsivuoteeseen marraskuussa 1761 eli melkein heti perheen Perniöön muuton jälkeen. Kesällä 1762 lampuoti Johan sitten nai Maria Eriksdotterin. Anttilan talon jälkeen Johan ehti olla vuokraviljelijänä tai torpparina myös Kuustonpyölin Vähä- ja Isotaloissa ja vasta sieltä hän lähti Orijärvelle.

Gustaf, Johan, Peter ja Michel Skarpilla oli siis sama isä, mutta kahden viimeksi mainitun äiti oli Maria Eriksdotter. Sukunimen Skarp perhe omaksui vasta Kiskon vuosinaan ja sen alkuperää voi vain arvailla. Olivatko he harvinaisen terävä-älyistä väkeä vaiko pikemminkin kärkeväkielisiä tai jopa tuimia?

Olen oheiseen, hyvin puutteelliseen taulustoon hahmotellut peruslinjoja Skarpin suvusta, jonka esi-isä oli vuonna 1724 syntynyt Johan Eriksson. Lisättäköön vielä, että neljän veljeksen keralla Kiskossa asuivat myös siskot Anna Stina ja Maria puolisoinaan ruukin työmiehet Michel Johansson ja Elias Johansson Riilahdesta. Tämän jälkipolviluettelon ei ole tarkoitus olla millään tavalla täydellinen, vaan pikemminkin lähtökohdan varsinaiselle tutkimukselle.


4 kommenttia:

  1. Taulu 1
    Johan Eriksson Skarp. S. kesäk. 1724. Laivamies Perniön Teijossa vuoteen 1746 ... Haudattu 8.10.1771 Kisko. Perukirjassa 1772 (Kiskon kirkonark.) luetellaan lapset.
    Johan Skarpin veli Matts Eriksson mainitaan Kemiön rippikirjassa.
    Kolmas puoliso Maria Eriksdotter. S. 9.8.1740 Perniö (mutta rippikirjassa mainitaan virheellisesti edellisen vaimon syntymäaika 1.3.1730). K. 11.1.1799 Kisko.
    Lapsia
    Matts Skarp. S. 25.3.1754 Kemiö. K. 8.1.1759 Perniö.
    Axel Skarp. S. 27.10.1761 Perniö. K. nuorena.
    Lena Skarp. S. postuumina 25.5.1772 Kisko. K. 5.3.1833 Kisko. - Puoliso 1812 Gabriel Wiberg. Poika Johan Reinhold Skarp. S. 9.7.1801 Tenhola. K. 1.3.1856 Pohja.

    Taulu 2
    Gustaf Skarpin pojista kolme muutti Pietariin, kuten monet muutkin Orijärven kaivoksella syntyneet.
    Johan Skarp. S. 20.12.1778 Kisko. Seppämestari. K. 27.5.1836 Pietari. Useita lapsia 2 avioliitosta.
    Efraim Skarp. S. 18.6.1795 Kisko. Seppämestari. K. 28.2.1841 Pietari.
    David Skarp. S. 2.8.1799 Kisko. Seppäkisälli. Hukkui 25.7.1843 Fontankan kanavaan laivamatkalla Ochtasta, samassa onnettomuudessa kuolivat veljenpojat Fredrik Vilhelm ja Gustaf Adolf Skarp sekä serkun poika, farmaseutti Daniel Robert Orrberg.

    VastaaPoista
  2. Turussa asui neiti Eufenia Skarp. Hän oli viimeisiä Rettigin sikaarintekijöitä. Ei kuulunut sukuuni mutta olen vieraillut hänen kotonaan paljon. On haudattu Turun vanhalle hautausmaalle. Minulla on kuva sikaarintekijöitä.

    VastaaPoista
  3. Tarinoita Kiskosta- kirjassasi sivulla 107 sanot " Hänen ensimmäinen puolisonsa Maria Gustafsdotter(Johan Eriksson Skarpin puoliso).... Blogeissasi on kuitenkin aivan oikein ensimmäisenä vaimona Maria Andersdotter. Maria Gustafsdotter oli siis toinen vaimo.

    VastaaPoista
  4. Hei! Eufemia Blondine Skarp oli minun isoäitini täti ja löysin tänä kesänä (2019) hänen hautapaikkansa Turun vanhalta hautausmaalta. Olisi tosi hienoa, jos näkisin tuon kuvan sikaarintekijöistä. Minulla on kuva Eufemia Skarpista ja isoäidistäni ennen vuotta 1918, koska isäitini isä kuoli vuonna 1918. Terveisin Irja Talman

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus