analytics

Kustaa Ahlströmin onneton markkinareissu

Lokakuun alussa 1877 vietettiin Hämeenlinnan kaupungissa markkinoita. Väkeä oli aikaisempia vuosia selkeästi vähemmän ja samoin myytävää tavaraa. Ainoastaan kalakauppa kävi entiseen tapaan. Tärkein kauppatavara oli kuitenkin karja, mutta vuoden 1877 Hämeenlinnassa oli tarjonta kerrassaan heikkoa. Aikalaisten mukaan talonpojilla oli jonkin verran kelvollisia elukoita, mutta myyntiin saakka niitä ei ilmeisesti riittänyt.

Kysyntää olisi ollut hyvistä pito- ja teuraseläimistä, sillä lähitienoilla ei juuri kannattanut pitää vasikoita maidon korkean hinnan takia. Ostajien joukossa oli runsaasti teuraseläinten hankkijoita, jotka tosin maksoivat hyvästä elukasta vain hieman enemmän kuin huonosta. Kerrottiin turkulaisten "voisaksojen" entisaikoina yrittäneen tätä samaa ja tätä kautta maalaisten into myyntiin oli heikonlaista.

Eläimien ja kalojen lisäksi tarjolla oli rukiita, pellavia, suolattua lohta ja siikaa sekä mm. voita. Markkinahumuun kuuluivat myös hevosvarkaudet, jotka aiheuttivat joka vuosi paikallisille poliiseille ylimääräistä työtä. Hämeenlinnassa ei juurikaan ollut juopuneita taikka kuten kaupunkilaiset sen ilmaisivat, "etikettejä ei näkynyt niin taajaan kuin joskus ennen".

Hämeenlinnan markkinoille lähdettiin toki myös Auranmaalta ja niinpä Kosken Tl Iso-Sorvaston kylän Ali-Hyhköltä joutui matkaan torppari Kustaa Ahlström. Seurassaan hänellä oli pari syntymäpitäjänsä Someron talollista, isännät Jaakko Heikkilä ja Jaakko Sandberg. Tultuaan Iso-Luolajan kylään Vanajalla olivat miehet joutuneet ryövärien käsiin. Torppari Ahlströmiä rikolliset hakkasivat erittäin pahasti, mutta matkatoverit saivat hänet vietyä Muurilan kestikievariin Rengon pitäjässä. Siellä Kustaa Ahlström menehtyi saamiinsa vammoihin. Ryöstäjiä, joita oli ollut kolmin kappalein, ei saatu verekseltään kiinni.

Kustaa Ahlström oli syntynyt Someron Pitkäjärven Sarjan talon torpassa. Hänen vanhempansa olivat Pälkäneeltä tullut torppari Juho Ahlström sekä Sarjan Kujanpään torpparin, Karl Fredrik Munckin tytär Lovisa Ulrika. Merkillisesti Someron vihittyjen luetteloon on Juho Ahlströmin puolisoksi merkitty appiukko Karl Fredrik. Kyse ei ollut Suomen historian ensimmäisestä samaa sukupuolta olevien avioliitosta, vaan papeillekin toisinaan sattuneista erheistä. Vaikka Lovisa Ulrikasta tuli vaatimattoman torpparin puoliso, oli hänen isänsä sukujuuriltaan aatelinen tanskalainen ratsumies Anders Joninpoika Munck. Tämä suku sai 1600-luvun puolivälissä Ruotsissa aatelisarvon nimellä Munck af Sommernäs (Somerniemi). Seuraavalla vuosisadalla sen jälkeläiset sekoitettiin virheellisesti Munck af Fulkila -sukuun. Tämä virhe huomattiin vasta 1900-luvulla, mutta tuolloin ei enää tehty muutoksia suvun asemaan.

Mainittakoon lopuksi, että ryöstäjien käsissä surmansa saaneen Kustaa Ahlströmin äidinpuoleisiin sukulaisiin kuuluivat mm. Ruotsin prinssi Oscarin vaimo Ebba Munck sekä kuningas Kustaa II:n suosikki Adolf Fredrik Munck.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus