analytics

Koiviston lähde Pöytyällä

Pöytyän seurakunnan arkistosta löytyy mielenkiintoinen dokumentti, "Församlings Relations eller berättelse Bok". Kyseessä on eräänlainen kronikka tai päiväkirja, johon seurakunnan papisto on kirjannut ajankohtaisia tapahtumia sekä seurakunnan kannalta merkittäviä asioita. Mukaan mahtui pitäjän pappien, kappalaisten ja muiden viranhaltijoiden luetteloa, Ruotsin kuninkaan perillisten syntymiä sekä mm. seurakunnan omistamien rakennusten korjauksia. Loppupuolella tätä dokumenttia on mielenkiintoinen kirjaus vuodelta 1834.

Mainitun vuoden kesäkuun puolivälissä pidettiin katselmus Koiviston terveyslähteellä Mustanojan kylässä. Paikalla olijoista korkea-arvoisimpia olivat Turun piirin piirilääkäri Gustaf Rosell ja Pöytyän kirkkoherra, rovasti Karl Helenius. Heidän johdollaan todettiin lähteen veden sisältävän erilaisia mineraaleja, joiden tiedettiin tehoavan moniin eri sairauksiin. Näistä mainitaan mm. heikko vatsa, reumatismi ja ajoittaiset päänsäryt.

Tarkastusta seuraavana vuonna, 1835, rakennettiin lähteen ympärille eräänlainen paviljonki, kokonaismitaltaan 7,5 kyynärää eli noin neljä ja puoli metriä. Tekijänä oli Koiviston tilan silloinen isäntä, Juho Antinpoika. Ikävä kyllä, mies ei tainnut itse nauttia lähteen annista tarpeeksi, sillä hän kuoli 1836 vain 54 vuoden iässä.

Rakennuttajana toimi itse kirkkoherra Helenius hankkeen maksaessa 20 ruplaa. Vuoden aikana lähteestä ammennettiin noin 240 kannua vettä sairaiden parantamiseksi.

Karl Helenius ja Gustaf Rosell olivat molemmat oppineita miehiä. Ensiksi mainittu tuli tunnetuksi erityisesti suomen kielen ja runouden harrastajana. Hän oli syntynyt Mynämäellä 1784 täkäläisen kappalaisen poikana ja tullut lopulta Pöytyälle vt. kirkkoherraksi 1818. Vakinaiseksi hänet nimitettiin 1824 ja rovastin arvo Heleniukselle myönnettiin 1829. Hän kuoli Pöytyällä lokakuussa 1855.

Gustaf Rosellin koti löytyi huomattavasti lähempää. Hän oli syntynyt 1798 Tarvasjoen Kankareen Isotalossa. Sieltä hänet oli lähetetty opintielle hyvin varhain, sillä jo vuosien 1805-1810 Gustafia nimitetään koululaiseksi. Seuraavan vuosikymmenen lopulla mies on jo ylioppilas. Väitöskirjansa hän sai julkaistua 1832. Vuodesta 1829 hän toimi Turun piirin piirilääkärinä ja edelleen Turun linnan, lääninsairaalan ja vesiparantolan lääkärinä vuodesta 1835 alkaen. Tuosta toimenkuvasta voi helposti huomata, että Gustaf Rosell oli ollut erinomainen valinta nimenomaan terveyslähteen tutkijaksi. Ikävä kyllä, Juho Antinpojan tavoin, ei lähteen vesi taannut Rosellille pitkää ikää. Hän menehtyi keuhkotautiin Turussa heinäkuussa 1842.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus