Päisterpään säterikartanolta

Vesilahden kirkkoherran, David Wegeliuksen ja hänen vaimonsa Margareta Hornborgin pojista yksi oli nimeltään Joakim Gabriel Wegelius. Wegeliusten sukua voi seurata ajassa taaksepäin Seinäjoen Uppalan talolliseen, Tuomas Jaakonpoikaan 1600-luvun alkupuoliskolle saakka. Suvussa on ollut valtava määrä pappeja ja virkamiehiä. Joakim Gabriel Wegelius ei ilmeisesti tuntenut vetoa näihin ammatteihin, sillä hän otti keväällä 1775 matkapassin Johan Ludvig Eskolinin ohjaaman Turku-nimisen laivan mukaan. Kohteena tällä aluksella oli tuolloin Välimeri. Joakim Gabriel Wegelius palasi tältä matkalta syksyllä 1776 varmasti monta kokemusta rikkaampana. Merielämä vetosi häneen niin paljon, että lopulta Wegeliuksesta tuli kauppalaivuri.

Vaimonsa Johanna Richterin kanssa he muuttivat Karunan Päisterpään säterikartanoon, jonka kauppalaivurimme oli ostanut hieman aiemmin. Säterikartanon omistaminen myös porvareille ja pappismiehille oli tullut mahdolliseksi vuodesta 1723 lähtien. Tätä ennen vain aatelisilla oli oikeus omistaa näitä kartanoita, joiden tuli olla esikuvana alueensa maatiloille.

Ennen Karunaan tuloaan Wegelius oli asunut Turussa ja sieltä löytyi myös em. puoliso. Johannan isä oli parkitsijamestari Hans Gottfrid Richter ja äiti Brigitta Sophia Lydeman.  Joakim Gabrielin ja Johannan kahdeksasta lapsesta ainoastaan kuopus Agata Christina syntyi Päisterpäässä muiden nähdessä päivänvalon ensimmäisen kerran Turussa. Pojista kolme lähti isänsä tavoin hakemaan oppia Turun akatemiasta.

Karl Gabriel pääsi ylioppilaaksi 1814 ja työskenteli myöhemmin leimapaperikonttorin kassanhoitajana. Hän oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäisen vaimonsa Anna Lovisa Leistenin kanssa syntyneistä lapsista peräti viisi opiskeli Helsingin yliopistossa Turun akatemian tultua siirretyksi uuteen pääkaupunkiin. Näistä lapsista korkeimmalla yhteiskunnalliselle tasolle nousi Karl Theodor Alexander Wegelius, joka oli aikaan senaattorina ja valtiopäivämiehenä.

Karl Gabrielin nuorempi veli Adolf Vilhelm ansaitsi elantonsa mm. yliopistonkamreerina. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli musiikinopettajatar Charlotta Mozelli. Pariskunnan pojista kolme oli akateemisesti koulutettuja. Äitinsä oppeja seurasi heistä ainakin Martin Wegelius, josta tuli musiikkiopiston johtaja Helsingissä.

Päisterpäässä asuneista veljeksistä kolmas ylioppilas oli Turun kappalaisena toiminut David Johan Wegelius. Hän työskenteli hetken aikaan tuomiokirkon vt. taloudenhoitajana ja oli naimisissa Ulrika Öhrnbergin kanssa. Tällä pariskunnalla ei ollut lapsia.

Johanna Richter kuoli Päisterpäässä keväällä 1820. Joakim Gabriel eli lapsineen leskenä Karunassa vielä vuoteen 1836 muuttaen tuolloin Helsinkiin. Siellä hän kuoli jo seuraavana vuonna.